Alkuvaiheet
Teollisuuskylän peruskivi muurattiin 28.kesäkuuta 1974. Maatalousnaisten keittämät tulokahvit juotiin kotiseutumuseo Katvalassa, josta marssittiin teollisuusalueelle. Valtuuston puheenjohtaja Veikko Kullas avasi tilaisuuden. Teollisuuskylän perustamiskirjan luki kunnanjohtaja Antti Niemelä. Muurauksen aloitti kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson. Puheessaan hän totesi, että ”tämän vuosikymmenen suurin tavoite kehitysaluepolitiikan hoidossa tulee olemaan se, että jokaiselle pyritään järjestämään työtä kotiseudulta”. Juhlan jälkeen vieraille näytettiin kiertoajelulla kurssikeskus, Hituran kaivos ja Heikkilä. Ruokailu ja päätöskahvit oli järjestetty ammattikoululle.
Antti Niemelä luki teollisuuskylän perustamiskirjan 28.6.1976.
Kunnanjohtaja Antti Niemelä, maaherra Erkki Haukipuro, kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson sekä alueen kansanedustajia ja muita vaikuttajia.
Nivalan Teollisuuskylä Oy:n yhtiöjärjestys allekirjoitettiin 8.10.1974 ja se hyväksyttiin kauppa- ja teollisuusministeriössä 24.10.1974. Yhtiön osakepääoma oli 1,5 milj. markkaa. Nivalan kunta omisti 899 osaketta, Kehitysaluerahasto Oy 600 osaketta ja yrittäjä Veikko Valo yhden osakkeen.
Teollisuuskylän yhtiösopimuksen allekirjoittivat Veikko Valo (vas.), Juha Linna Kehitysaluerahastosta, kunnanjohtaja Antti Niemelä ja kunnansihteeri Esko Kärkkäinen. Tapahtumaa todistivat teollisuuskylän suunnittelija insinööri Onni Karilainen (takana vas.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kullas ja rakennusmestari Kalle Ranta-Nilkku.
Kunnanjohtaja Antti Niemelä eisttelee Witermon edustajille Ilmari Mustoselle ja Hans Österbergille teollisuuskylän kaavaa ja Witermon tulevan hallin paikkaa.
Tuotannollinen toiminta alkoi Valon Tuote Oy:n hallilla syyskuussa1974. Lohjalla pääpaikkaansa pitänyt metsäteollisuuden koneisiin erikoistunut metallialan yritys tarjosi vuotta myöhemmin työtä 40 hengelle.
Alueen toisena yrityksenä aloitti syksyllä 1975 Wini Oy, joka oli Witermo Oy:n tytäryhtiö. Winille rakennettiin korkea halli, josta on ollut hyötyä monelle samassa hallissa toimineelle yritykselle. Metallimies Martti Ainassaari houkuteltiin paremmalla palkalle töihin Wini osakeyhtiölle. Haastattelussa hän kertoi olleensa lähes 40 vuotta töissä samassa hallissa – tosin kahdeksan erinimisen firman palveluksessa. Kaksi kertaa on samannimiselle työnantajalle konkurssikin tullut, mutta työt hallissa ovat jatkuneet. Perustuotteina kattilat ja piiput ovat pitäneet pintansa vuosikymmenten ajan.
Kolmantena aloitti saman vuoden aikana lankojen ja kankaiden värjäykseen erikoistunut Värisävy Oy, joka toiminta jatkuu edelleen. Teollisuuskylässä aloittaneet kolme yritystä työllistivät vuoden 1975 lopussa yhteensä 114 työntekijää.
Palvelukeskus 1975.
Ensimmäiset teollisuuskylän hallit.
Jatka tietä noin 200 metriä eteenpäin, Pajatie 5:n kohdalle. Löydät QR-koodin kilvestä jalkakäytävän oikealta puolelta.
Piste on osa Teollisuuskylän tarinat -omatoimireittiä.
