Jälkipyykki

Poliisitarkastaja Suhonen ilmoitti jo 15. kesäkuuta, että Nivalassa oli pitkään jatkuneen kiihotuksen tuloksena suunniteltu toimenpiteitä valtiovaltaa vastaan. Kaikki valmisteluun osallistuneet ja väkivaltaisuuksiin osallistuneet olisi määrättävä tasavallan suojelulain nojalla vangittaviksi. Sigfrid Ruuttunen lähti jo 18.6. lääninvankilaan tuomiotaan suorittamaan. Kesäkuun 26. päivän jälkeen kapinan johtajat ja kolme muuta vielä pakosalla ollutta pulamiestä ilmoittautuivat itse poliisille ja heidän kuulustelunsa alkoivat.

Tapahtumien tulkitseminen varsinaiseksi kapinaksi näkyi selvästi tuomioiden ankaruudessa. Asiaa käsiteltiin aluksi Oulun välikäräjillä, jossa syytettynä oli 42 henkilöä. Juttu eteni lopulta korkeimpaan oikeuteen saakka, jossa langetettiin tuomiot 29 henkilölle, joista 18 sai ehdottoman vankeustuomion. Heistä 14 oli nivalalaisia, joista jopa 11 Välikylältä. Kapinan johtomiehistä Juho Koutonen ja Heikki Niskanen saivat kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion, Ville Autio, Mikko Rättyä ja Arvi Rättyä puolentoista. Presidentti Svinhufvud armahti kaikki pisimmän vankeustuomion saaneet 22. joulukuuta 1933.

Kapinareitin seuraava piste on Hilppa-patsaalle johtavan riippusillan puolivälissä.

Tämä piste on osa Kapinareittiä.