Kansanpuolue syntyy kapinan jälkimainingeissa

Pulaliikeessä oltiin pettyneitä olemassa olevien puolueiden tarjoamiin ratkaisuihin ja tukeen pula-aikana. Tästä mielialasta nousi heti elokuussa 1932 perustettu, vahvasti paikallinen Kansanpuolue. Uuden puolueen puolueohjelma oli ennen kaikkea talonpoikien asiaa ajava. Se korosti uskonnollisia arvoja ja luotti parlamentarismiin, mutta vastusti virkamiesvaltaa. Loppuvuodesta perustettiin puolueen äänenkannattajaksi Kansan Sana -lehti.

Kansanpuolue sai heti vuoden 1933 eduskuntavaaleissa kaksi kansanedustajaa, Yrjö Hautalan ja konikapinan yhteydessä vankauteenkin tuomitun Heikki Niskasen. Useissa Kalajokilaakson kunnissa puolueen kannatus oli noussut jopa 30–50 prosenttiin. Kansanpuolueen voimakkaasta kannatuksesta kärsi erityisesti Maalaisliitto.

Vuoden 1936 vaaleissa puolue sai enää yhden kansanedustajapaikan ja päätti yhdistyä Suomen Pienviljelijäin Puolueen kanssa Pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueeksi.

Reitin viimeinen piste on Hilppa-patsaan viereisessä lyhtypylväässä.

Tämä piste on osa Kapinareittiä.