Kapinan ja Hilpan perintö

Konikapina kesäteatterissa.

Konikapinan tapahtumat ovat innoittaneet monia. Pitkän hiljaisuuden jälkeen aiheen avasi vuonna 1965 Lempi Linna kaunokirjallisella teoksellaan nimeltä Nivalan Konikapina. Vuonna 1975 Nivalan kesäteatteri esitti teoksen pohjalta toteutetun näytelmän ja vuonna 1976 se taipui elokuvaksi, tällä kertaa nimellä Pulakapina. Elokuvan ohjasi Mikko Niskanen ja sitä kuvattiin Nivalassa, paljolti aidoilla tapahtumapaikoilla.
Pula!-ooppera saatiin jäähallin näyttämölle vuonna 2005. Jo ensimmäisenä esityskesänä oopperan ehti nähdä yli 13 000 ihmistä.

Pula!-oopperan esitykset alkoivat kesällä 2005. Ooppera sai kantavan melodiansa Pulavirrestä.

Nivalan kesäinen kapinaviikko kantaa myös nimessään kesän 1932 tapahtumien muistoa. Onhan Nivalassa toki kapinoitu vielä tuon jälkeenkin, tästä esimerkkinä vuoden 1944 halkokapina, vuoden 1955 verokapina sekä vuosituhannen vaihteen koulukapina.

Hilpan kantakirjatodistus.

Hilppa itse eli konikapinan jälkeen vielä muutaman vuoden toimitellen kevyempiä askareita. Se oli luonteeltaan tarmokas työhevonen ja varsin lahjakas juoksija. Hilppa oli ollut Sigfrid Ruuttusella jo pikkuvarsasta, ja Ruuttunen oli kantakirjannut sen vuonna 1916. Kaikkiaan Hilppa sai elämänsä aikana viisi varsaa, joista osa kantakirjattiin.

 

Hilpan patsasta asennetaan paikoilleen Padinkiin.

Hilpalle alettiin puuhata omaa patsasta ja vuonna 2003 tämän asian ajamiseksi perustettiin Hilippa ry. Yhdistys sopi patsaan toteutuksesta taiteilija Jorma Heiskasen kanssa, joka muotoili Hilpan ensin puusta. Varsinainen patsas valettiin pronssiin Venäläisen taidevalimossa Lapinlahdella. Hilpan patsas paljastettiin Padingissa 10. kesäkuuta 2005.

Hilpan patsaan paljastuksessa oli paikalla väkeä saman verran kuin kapinapäivänä Nivalan asemalla, noin 300 henkeä.

Kapinareitti päättyy tähän.

Materiaali: Nivala-Seura

Tutustu Nivala-Seuran elämystarjontaan osoitteessa www.nivalaseura.fi/elamykset