Kapinareitti

Kirkonkylän raittia 1930-luvulla.

Nivala oli 1930-luvulle tultaessa noin 11 000 asukkaan pitäjä, yksi läänin tiheimmin asutuista ja parhaiten viljellyistä. Alueen maatalous oli ollut varsin yritteliästä ja eteenpäin menevää. Uutta peltoa oli raivattu runsaasti ja Kalajokilaakson kaikista traktoreistakin lähes joka toinen oli Nivalassa. Kuitenkin vuonna 1928 koettiin Pohjois-Suomessa lähes täydellinen kato ja kun maidonkin hinta laski kolmanneksella, alkoivat taloudellisen toimeentulon mahdollisuudet kaventua. Maidon laskenut hinta painoi mukanaan alas myös rehun ja heinänsiemenen hintoja. Kehitystyön takia lainoja oli paikkakunnan toimeliailla viljelijöillä paljon. Ne oli sidottu ulkomaiseen valuuttaan, mikä osoittautui tuhoisaksi paikallisen rahan arvon laskiessa. Maailmanlaajuinen lama rantautui myös Nivalaan. Tiiviin yhteisöllisellä alueella maanviljelijät olivat toimineet toistensa takaajina ja pakkohuutokauppoihin alettiin päätyä mitättömiltä tuntuvista summista. Tilanteen epäoikeudenmukaisuus sattui syvälle nivalalaisten omanarvontuntoon, kun vasaran alle joutui perinteisesti vakavaraisiakin taloja. Täällä oli totuttu tekemään työtä, mutta tulemaan sillä myös toimeen.

Välikylää aika koetteli erityisen lujasti, Nivalan 140 pakkohuutokaupasta siellä käytiin 60. Siellä menetetyt maatilat olivat myös huomattavasti suurempia kuin muualla jokilaaksossa. Sekä Nivalassa että lähipitäjissä alettiin järjestää pulakokouksia, joissa etsittiin keinoja tilanteen helpottamiseen.

Virsi 381 vuoden 1886 virsikirjasta kasvoi 1930-luvulla Pulavirreksi. Sen veisuulla kerrotaan haitatun pakkohuutokauppojen toimittamisia.

Nivalan kirkonkylää 1930-luvulla.

Reitin seuraavan pisteen löydät lyhtypylväästä Tuulimyllykentän laidalta, Seuratien puolelta. Paikalla oli 1930-luvulla lainamakasiini.

 

Tämä on Kapinareitin aloituspiste.