Niilo Kustaa Malmbergin muistomerkki

Herännäisyys eli körttiläisyys tuli Keski-Pohjanmaalle 1800-luvun alussa. Tiedettävästi Nivalan ensimmäiset kotiseurat pidettiin Junttilan talossa vuonna 1819. Maallikkopappina oli talon isäntä Matti Samuelinpoika Junttila. Nivalan ensimmäinen herännäispappi oli armovuoden saarnaajana vuosina 1819-1820 toiminut Matias Woldsstedt. Häntä seurasi 1830-luvulla Niilo Kustaa Malmberg, joka vaikutti suuresti herännäisyyden leviämiseen.  Joose Vilkunan suunnittelema Malmbergin muistomerkki paljastettiin vuonna 1966 Pirttirannalle. Tähän lisää körttiläisyydestä paikallisesti…..

 

Niilo Kustaa Malmberg (1807-1877) oli Nivalan kappalaisen apulainen ja välisaarnaaja vuosina 1833-1838.

Tästä seurasi Malmbergin siirto Pidisjärvelle (Nivalaan) kappalainen Fredrik Alanin apulaiseksi. Siellä hän solmi yhteyden Savon heränneisiin. Paavo Ruotsalainen tuli Malmbergia tapaamaan kuultuaan hänen vaikutuksestaan Pidisjärvellä. He kohtasivat Häkkilän talossa pidetyissä seuroissa helluntaina 1834. Tällä tapaamisella oli historiallinen merkitys. Tästä alkoi Savon ja Keski-Pohjanmaan herännäisyyden jatkuva yhteys. Ukko Paavo ”nylki” Malmbergista Pietarista saadun kristillisyyden näyttäessään hänelle, kuinka voimme päästä uskomaan Häneen, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi. Tästä ajasta lähtien Malmbergin sielunhoito ja julistus syvenivät, tulivat entistä Kristus-keskeisemmiksi.

Niilo Kustaa Malmberg toimi pappina Nivalassa 1.5.1838 saakka. Hän joutui monien juonittelujen tähden sivuutetuksi kappalaisen vaalissa, ja hänet määrättiin Lapuan kappalaisen apulaiseksi. Vuonna 1838 Malmberg oli monien muiden herännäispappien ja maallikoiden kanssa syytettynä Kalajoen käräjillä hartausseurojen pitämisestä ja tuomittiin pidätettäväksi virantoimittamisesta 1.1.–1.6.1842. Virkaeron jälkeen Niilo Kustaa Malmberg määrättiin Uudenkaarlepyyn kappalaisen apulaiseksi 1842 ja samana vuonna Lapuan pitäjänapulaiseksi. Tässä virassa hän oli kuolemaansa asti.