Opettaja, matkapuhuja, muistelmakirjailija
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
1.10.1896
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäivä
24.7.1971
Siiri Åkerberg syntyi Nivalan kirkonkylän liepeillä ns. Tällinkankaalla, jonne pitäjän käsityöläiset ja eräät mäkitupalaiset saivat rakentaa asumuksensa. Siirin isoisä Samuel Lunden oli tullut 1873 Yli-Kannuksesta karvariksi Nivalaan. Samuel rakensi mökkinsä paremmaksi ja isommaksi kuin toisilla. Paikan nimi oli Marttala, mutta kansa alkoi kutsua sitä Hoviksi. Samuelin poika Johan nai 1894 nivalalaisen kaunottaren, joka oli isänsä ja äitinsä puolelta Nivalan vanhimpien talollisten jälkeläisiä. Jonni (Johan) Lundenista ei tullut isänsä vakavaraisen nahkuriliikkeen jatkajaa, sillä saamattomuus ja liiallinen alkoholinkäyttö suistivat liikkeen myyntiin.
Perhe hajosi, Jonni lähti pohjoiseen ja Leena Stiina Tammisaareen. Sieltä nuoren ja kauniin äidin tie jatkui yhä kauemmas, lopulta Yhdysvaltoihin saakka. Lapset olivat tietenkin liikana painolastina matkalla, ja heidät palautettiin Nivalaan kunnan huollettavaksi silloisen vaivaishoitoasetuksen mukaisesti. Lapset myytiin huutolaisina, ja Siiri joutui Ypyän Pikkumäen torppaan huutolaistytöksi. Huutolaistytön tie johti kuitenkin Helsinkiin amiraali Karl Toppeliuksen perheeseen, jossa hän oppi ruotsin kielen.
Voimakastahtoinen Siiri valmistui Helsingin alakansakoulunopettajaseminaarista kansakoulunopettajaksi 1914. Tämän jälkeen hän siirtyi Varsinais-Suomeen yksityisen kansakoulun opettajaksi Sauvoon ja Saustilan kartanon Schaumanin lasten opettajaksi. Vapaussodan jälkeen Siiri Lundenista tuli päätoiminen Kotikasvatusyhdistyksen matkapuhuja aina 1930-luvulle saakka.
Siiri meni naimisiin ruotsalaisen hissiteknikon kanssa 1925. Puoliso oli syntynyt Västeråsin kaupungin lähellä Baggåssa sepän poikana. Kone Oy:llä työskennellyt puoliso kuoli talvisodan alussa Helsingin ensimmäisessä pommituksessa. Siiri pääsi töihin Kone Oy:lle, mutta jatkosodan aikana hän muutti Ruotsiin huolehtimaan Suomen sotapakolaislapsista Suomen avustuskomitean palveluksessa. Rauhan tultua hän ryhtyi kansakoulunopettajaksi Ruotsin Ådals-Lioniin, josta hän 1960-luvun alussa eläkkeelle päästyään muutti synnyinseudulleen Nivalaan.
Nivalassa hän kirjoitti kaksi omaelämäkerrallista teosta: Huutolaistyttö, Ylivieska 1964 (K-P-n Kirjapaino), ja jatkoksi ensimmäiseen omakustanteena Päivien paljous. Siiri Åkerberg kuului Ylivieskan seudun taideyhdistyksen kirjallisen jaoston johtokuntaan 1966–70. Varsinkin Åkerbergin esikoisteos on merkittävä, koska se kuvaa vuosisadan alussa vallinneita säätyläistapoja niin suomen- kuin ruotsinkielisten keskuudessa.
Vanhemmat
työmies Johan (Jonni) Lunden ja Leena Stiina Häkkilä
Puoliso
1.9.1925 hissiteknikko Karl Sigurd Åkerberg, syntynyt Ruotsissa sepän poikana, kuollut Helsingin pommituksessa 4.12.1939
Kirjoittaja
Kari & Seija Krapu
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995