Tasavallan presidentin puoliso, emäntä
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
28.5.1878
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäivä
25.11.1954
Kaisa Nivala oli kotoisin Nivalan Pirttiperän talosta. Tytär kävi kansakoulun ja Haapaveden kansanopiston. Pirttiperän lapset harrastivat nuorisoseuratoimintaa, joka oli virinnyt paikkakunnalla sinne muuttaneen Kyösti Kallion ansiosta. Nuorisoseurassa Kaisa tutustui tulevaan puolisoonsa, joka oli tuolloin nuorisoseuran esimies. Heidät vihittiin 1902. Avioliitosta syntyi kuusi lasta: Vieno 1903, Veikko 1906, Kerttu (Saalasti) 1907, Kalervo 1910, Kaino (Pihlajamaa) 1911 ja Katri (Kaarlonen) 1915.
Elämäntyönsä pääosan Kaisa Kallio teki kodissaan Heikkilä-Mehtälän suurtilan emäntänä. Tehtävä oli raskas ja vaativa, varsinkin kun puoliso oli yhä enemmän poissa kotoa lisääntyvien yhteiskunnallisten tehtäviensä vuoksi. Kaisa Kallio selviytyi kuitenkin vaikeuksistaan tarmonsa ja epäilemättä myös lujan uskonsa avulla. Kaisa ja Kyösti Kallion yhteydenpito kirjeitse oli poikkeuksellisen tiivistä. Kaisa Kalliota pyydettiin useaankin paikalliseen luottamustoimeen, mutta hän kieltäytyi niistä lähes poikkeuksetta. Niihin edustustehtäviin, joissa häntä välttämättä miehensä rinnalla tarvittiin, hän otti osaa vastenmielisesti.
Puolison valinta tasavallan presidentiksi 1937 merkitsi Kaisa Kalliolle täydellistä elämänmuutosta. Kalliot muuttivat asumaan Presidentinlinnaan, ja julkiset tehtävät täyttivät presidentin puolisonkin päivät. Kaisa Kallion selviytymisestä presidentin puolison tehtävistä oli esitetty monenlaisia epäilyjä. Ne osoittautuivat aiheettomiksi. Kaisa Kallio hoiti osuutensa edustustehtävistä luontevasti ja tyylikkäästi sekä miehensä rinnalla että sittemmin, tämän sairastellessa, yksinkin.
Kaisa Kallion uskonnollinen mieli ja kansanomaisuus tunnettiin, ja monet kääntyivät ongelmissaan hänen puoleensa. Kun tasavallan presidentin puolisolle kerättiin 60-vuotissyntymäpäiväksi kansalaislahja, lahjoitti Kaisa Kallio rahat säätiölle, jonka toimintaperiaatteet hän määritteli.
Perustettiin Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, jolle kertyneillä varoilla perustettiin hoitokoti sellaisia naisia varten, jotka elämän vaikeuksissa ja ruumiillisista sairauksista masentuneina tai henkisesti väsyneinä kaipaavat tervehtymistä ja sielunrauhaa. Näin perustettu Kaisankoti toimii edelleen.
Erityisen tärkeä Kaisa Kallion rooli oli talvisodan aikana. Hän esiintyi radiossa ja lehdissä ja vieraili sairaaloissa ja siirtoväen luona lohduttamassa ja rohkaisemassa. Miehensä kuoltua Kaisa Kallio vetäytyi yksityiselämään asuen poikansa Kalervon ateljeetalossa, Heikkilän lähelle rakennetussa Pajarissa.
Kaisa Kalliosta on laajimmin kerrottu hänen tyttärensä Kerttu Saalastin kirjassa Anna hänelle nöyrä mieli (WSOY 1972).
Vanhemmat
talollinen, lautamies ja herastuomari Matti Nivala ja Maria Raitala
Puoliso
Nivalassa 17.10.1902 tasavallan presidentti Kyösti Kallio, syntynyt 10.4.1873 Ylivieska, kuollut 19.12.1940 Helsinki, vanhemmat maanviljelijä Mikko Kallio (myös Kalliokangas) ja Pieta Knuuti
Kirjoittaja
Kari Hokkanen
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995