Talollinen, herännäisjohtaja
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
30.1.1841
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäiv
31.3.1909
Laukilan talossa syntyneen Matti Marjoniemen asuinpaikkoja Nivalan Karvoskylässä olivat Karvonen 1860–1880, Marjoniemi 1880–1890 ja viimeksi vuodesta 1891 Palosaari, jonne hän oli rakentanut uuden talon.
Matti hoiti noin 300 hehtaarin Palosaaren tilaansa hyvin. Köyhille hän oli erittäin antelias. Hän saattoi pitää jopa pariakymmentä oman paikkakunnan miestä työssä talossaan, ”ettei kenenkään tarvitsisi kerjuulla kulkea”. Matti piti talossaan myös yksityiskauppaa ja meijeriä.
Niilo Kustaa Malmbergin kuoleman jälkeen 1858 herännyt kansa jäi vaille pappisjohtoa. Alkoi useita vuosikymmeniä kestävä jakso, joka herännäisyyden historiassa tunnetaan nimellä ”ukkojen aika”. Lahjakkaat maallikot siirtyivät pappien paikalle ”kellokkaiksi”. Nivalan kellokkaihin kuului Taneli Rauhala, jonka asunto oli Matti Marjoniemen maalla. Taneli-ukko olikin sitten tienviittana Matille Herran luo.
Matti Marjoniemestä tuli Nivalan kellokas, mutta hän alkoi puhua seuroissa vasta Rauhalan kuoltua 1883. Seurapuheissaan Matti oli tosin suppea-aiheinen. Hän oikeastaan toisti aina samaa ajatusta: ”Ottakaa ajasta vaari.” Hänen voimansa ei ollutkaan puheissa vaan siinä rakkaudessa, jolla hän kokosi ja kantoi ystäväjoukkoa.
Marjoniemen talossa Palosaarella pidettiin Nivalan ensimmäiset herättäjäjuhlat 4.7.1894. Juhlat olivat valtakunnallisesti toiset ja paikalla oli 17 pappia. Matti Pesonen kuvaa tapahtumaa Hengellisessä kuukausilehdessä:
”Vaikuttava oli ollut se väenpaljous joka Palosaaren juhlille oli saapunut. Ei tahtonut tuosta enemmän kuin kilometrin pituisesta hevosjonosta tulla päätä, ja jalkamiesten rivit näyttivät loppumattomilta.”
Suuri oli ollut myös se vieraanvaraisuus, jolla seuraväki oli palveltu. Oli kestitty, annettu yösijat, varattu laitumet matkalaisten hevosille ja järjestetty tarvitseville kyyditys Ylivieskan asemalle ja takaisin, tulipa sitten millä junalla tahansa, mutta maksua ei ollut mistään otettu. Tätä nivalalaista kökkähenkeä saivat vieraat ihmetellä. Kaikki tuli veljellisestä rakkaudesta.
Matti Marjoniemi oli monessa luottamustehtävässä. Hän oli kirkkoraadin jäsenenä vuodesta 1875 aina kuolemaansa 1909 saakka. Nivalan ensimmäisen kansakoulun johtokunnan jäsenenä hän toimi vuodesta 1881 ja ensimmäisen kouluneuvoston jäsenenä vuodesta 1897. Kunnallislautakunnan puheenjohtajana Marjoniemi oli 1889–1891, Nivalan säästöpankin ensimmäisen hallituksen jäsenenä 1898–1904 ja saman ajan myös pankin isännistössä.
Marjoniemen kuoltua saapui Wilhelmi Malmivaara tekemään viimeistä palvelua ystävälleen. Hautajaisseuroissa hän kyseli heränneeltä kansalta:
”Mitä luulisitte tämän vainajan sanovan, jos hän nyt saisi puhua meille? – Eiköhän hänellä olisi sama kallis kehotuksen sana kuin ennenkin: ’Ottakaa ajasta vaarin.’”
Niin voimakkaasti oli tämä Palosaaren ukon ”viimeinen seurapuhe” vaikuttanut, että koko seuraväki itki.
Vanhemmat
talollinen Antti Mikonpoika Karvonen ja Kaisa Liisa Heikintytär Keskilaakonen
Puoliso
- 17.4.1860 Severina (Kseveriina) Myllylä, syntynyt 18.6.1840 Nivala, kuollut 12.12.1878 Nivala, vanhemmat talollinen Iisakki Matinpoika Myllylä ja Kaisa Matintytär Koistinen
- 14.1.1881 Maria Loviisa Niemi (Niemelä eli Nivala), syntynyt 10.2.1844 Nivala, kuollut 11.6.1921 Nivala, vanhemmat talollinen ja lautamies Juho Niemi ja Agneta Mikontytär Uponen. (Leskeksi jäätyään Maria Loviisa meni 66-vuotiaana uudelleen naimisiin 27.7.1910 valtiopäivämies Paavo Niskasen kanssa.)
Kirjoittaja
Kari & Seija Krapu
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995