Maanviljelijä, kansanedustaja
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
28.8.1896
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäivä
16.6.1962
Kansakoulun lisäksi Heikki Niskanen kävi Karhumäen kristillisen kansanopiston. Hän osallistui vapaaehtoisena vapaussotaan taistellen sotamiehenä valkoisten riveissä Tampereella. Heikki Niskanen keskittyi kotitilansa viljelemiseen ja opetti poikien käsitöitä Ypyän ja Padingin kansakouluissa.
Lama- ja pakkohuutokauppavyöry 1930-luvulla synnytti pulaliikkeen. Liikehdintä leimahti 1932 Nivalassa konikapinaksi. Pulamiesten huomattavimpana johtomiehenä Niskanen tuomittiin kapinasta kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomio pantiin täytäntöön heinäkuun 20. päivänä 1933. Lukuisten anomusten jälkeen presidentti suostui armahdukseen, ja pulamiehet vapautettiin joulukuun 22. päivänä.
Kun pulaliikkeen kannattajat osallistuivat vuoden 1933 eduskuntavaaleihin omana puolueenaan, valittiin Heikki Niskanen perustetun kansanpuolueen kansanedustajaksi. Vankilassa olonsa aikana hän oli estynyt saapumaan vuoden 1933 valtiopäiville. Niskanen oli kansanpuolueen kansanedustajana vuoteen 1939, jonka jälkeen pienviljelijäin ja maalaiskansan puolueen edustajana 1939–41, jolloin hän siirtyi maalaisliiton eduskuntaryhmään ja toimi maalaisliiton kansanedustajana vuoteen 1945.
Eduskunnassa hän kuului suureen valiokuntaan sekä talous-, puolustus-, laki-, työväenasiain- ja maatalousvaliokuntiin. Aloitteita hän ehti tehdä kaikkiaan lähes 50. Niskasen aloitteesta saatiin mm. pakkohuutokauppalaki, jonka nojalla tila voidaan lunastaa oman suvun jäsenten omistukseen.
Niskanen oli erinomainen puhuja. Kun hän puhui, ei kukaan jäänyt välinpitämättömäksi, ”naiset itki ja miehet noitui”. Pula-aikana hän syytti puheissaan Kyösti Kalliota ja muita maalaisliiton johtomiehiä siitä, ettei puolue ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin pula-ajasta kärsineen maalaisväestön auttamiseksi. Viljelijäväestön vapauden puolustajana hänelle myönnettiin 1936 Delaware-mitali.
Eduskunnan jäsenyyden suomasta vapautuksesta huolimatta Niskanen osallistui vapaaehtoisena talvisotaan taistellen mm. Viipurinlahdella. Myös jatkosotaan Niskanen osallistui sotamiehenä. Heikki Niskanen oli tasavallan presidentin valitsijamiehenä 1937, -40 ja -43.
Nivalan kunnallislautakunnan varajäsenenä Niskanen oli 1933–35, ja hän kuului Liitto-lehden hallintoneuvostoon ja Pohjanmaan Puhelin Oy:n hallitukseen. Hän oli Raudaskylän kristillisen kansanopiston johtokunnan varajäsen 1935–42 ja sen jälkeen varsinaisena jäsenenä vuoteen 1962. Heikki Niskanen muistetaan uudistushaluisena ja oikeudenmukaisena miehenä.
Hänelle on myönnetty 4 lk:n Vapaudenristi, 1. ja 2. lk:n Vapaudenmitali ja Tampereen valtauksen muistomitali.
Vanhemmat
talollinen, herastuomari Heikki Niskanen ja Johanna Mantila
Puoliso
- Nivalassa 1.9.1918 Saimi Maria Mantila, syntynyt 21.3.1901 Nivala, kuollut 6.11.1926 Nivala, vanhemmat talollinen ja kirkkoväärti Matti Mantila ja Emma Vilina Sikala
- Nivalassa 23.9.1953 Aili Katri Mikkilä, syntynyt 13.7.1917 Nivala, vanhemmat talollinen Matti Mikkilä ja Liisa Malkamäki
Kirjoittaja
Kari & Seija Krapu
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995