Saari Yrjö

Yrjö Saari palveli talvisodassa lääkintäaliupseerina JR 25:ssä, 4. komppaniassa. Hän osallistui Kuhmon taisteluihin alikersanttina. Jatkosodassa hän oli lääkintäaliupseerina 9/III/JR 11:ssa kersanttina. Hän oli mukana Vuoksenniskan, Pistojoen ja Kiskijärven taisteluissa. Viimemainitussa hän haavoittui 5.8.1941 käteen ja jalkaan. Sodan jälkeen hänet ylennettiin ylikersantiksi.

Yrjö Saari on toiminut lestadiolaisten saarnamiehenä, pienviljelijänä, työnjohtajana sekä ollut vakuutuspiiriasiamiehenä Kärsämäellä ja Kemissä, Rauhanyhdistyksen seurahuoneen vahtimestarina Nivalassa 1947–1949 ja pitänyt kukkakauppaa ja hautaustoimistoa Reisjärvellä vuodesta 1954. Hän on ollut Sievi–Reisjärvi–Rautio-lehden vastaava toimittaja 1961–1962. Lehti oli edeltäjänä Järvialue-lehdelle, jonka vastaavana päätoimittajana Yrjö Saari myös oli. Järvialue-lehti ilmestyi kerran viikossa samalla alueella vuodesta 1962 vuoden 1963 kesäkuun alkuun saakka.

Yrjö Saari oli innokas kalamies. Hän oli perustamassa 1953 Reisjärven kalastuskuntaa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi hänet myös valittiin. Yrjö Saari valittiin vuoden 1948 vaaleissa kansanedustajaksi maalaisliiton ehdokkaana Nivalasta. Mainituissa vaaleissa valittiin Nivalasta kolme maalaisliittolaista kansanedustajaa, Saaren lisäksi Kerttu Saalasti ja Yrjö Hautala. Yrjö Saari oli eduskunnassa 1948–1950. Hän kuului suuren valiokuntaan ja työväenasiain valiokuntaan. Tasavallan presidentin valitsijamiehenä hän oli 1950.

Yrjö Saarelle on myönnetty 2. lk:n Vapaudenmitali.