Maanviljelijä, kuoronjohtaja
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
7.3.1920
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäivä
24.6.1993
Vahvaan talonpoikaissukuun Nivalan Karvoskylällä syntynyt ”Kupe” oli elämänmyönteinen optimisti, jonka sydämessä ja kalenterissa oli runsaasti tilaa lapsille ja nuorille. Kustaa Tyhtilä kävi Raudaskylän kristillisen kansanopiston 1938. Asevelvollisuutensa hän suoritti Vaalassa talvisodan aikana. Jatkosodassa hän toimi tykkimiehenä ja korpraalina Kenttätykistörykmentti 14. esikuntapatterissa ja osallistui Sallan, Uhtuan, Rukajärven, Vansjärven, Salmijoen ja Ihantalan taisteluihin sekä Lapin sotaan. Hänet ylennettiin kersantiksi 1968.
Kupen suurin rakkaus oli musiikki; sotakaan ei keskeyttänyt hänen musiikkiteorian opintojaan, joita hän suoritti Kansanvalistusseuran kirjeopiston kautta. Kustaa Tyhtilästä kehittyi taitava kanteleensoittaja ja arvostettu kuoronjohtaja. Sotien jälkeen hän johti koti- ja naapurikylien kuoroja; sitten tuli seuratuvan kuoron aika 1960–1974. Kuoro sai nimekseen Seuratuvan nuorten kuoro. Herättäjäyhdistyksen kustantamana ilmestyi 1963 levy, jossa kuoro lauloi vanhan virsikirjan ja Siionin virsiä. Vuonna 1975 Tyhtilä perusti Nivalan keskustanuorten kuoron, Nivalan nuorisokuoron, jota hän johti koko kuoron toiminnan ajan. Hän sovitti jatkuvasti kuorokappaleita ja Siionin virsiä niin kuorolle kuin kantele- ja nokkahuilukokoonpanoille.
Kustaa Tyhtilä kuului virsikirjauudistuksen palautetyöryhmään sekä Siionin virsien uudistamisen säveltoimikuntaan. Hän perusti ja johti nokkahuiluyhtyeitä ja kantelekokoonpanoja ja antoi yksityistunteja. Hän esiintyi ahkerasti kuorojensa ja yhtyeittensä kanssa sekä esiintyi koko elämänsä ajan kanteleineen eri tilaisuuksissa ja juhlissa. Hän näki kauaskantoisesti nuorten musiikkiopintojen merkityksen ja halusi luoda niille mahdollisuudet omalla paikkakunnalla. Hänen mielestään riittävän korkeatasoinen musiikin perusopetus madaltaa kynnystä jatko-opiskeluun. Kupe muisti nuoruutensa musiikinnälän ja halusi luoda tuleville polville parhaat mahdolliset lähtökohdat.
Kustaa Tyhtilän merkitys Jokilaaksojen musiikkiopiston perustamisessa oli suuri. Hänen neuvottelutaitoaan ja luottamuksellisia suhteitaan korkeisiin päättäjiin tarvittiin luotaessa usean kunnan yhteistä oppilaitosta. Tyhtilä oli Jokilaaksojen musiikkiopiston kuntainliiton perustajajäsen 1968, liittovaltuuston jäsen 1970–1984, liittohallituksen jäsen 1970–1974, josta puheenjohtajana 1970–1973, sekä liittohallituksen varajäsen 1977–1980. Jokilaaksojen musiikkiopiston johtajana hän oli lukuvuoden 1971 alusta vuoden 1972 loppuun ja osapäiväisenä taloudenhoitajana 1973–1976. Lisäksi hän oli perustamassa Raudaskylän musiikkileirejä 1974.
Kustaa Tyhtilä oli toimittamassa Raittiuden Ystävien omaa lehteä, ja nähtiinpä hänen kirjoituksiaan Karvoskylän karjakerhon Pisara-lehdessäkin. Hän toimi aktiivisesti keskustapuolueen Karvoskylän paikallisosaston johtokunnassa ja oli pitkään myös puheenjohtajana tuossa Suomen vanhimmassa maalaisliitto-keskustapuolueen paikallisosastossa. Hän oli järjestämässä Karvoskylän kortteliajoja ja toimi Nivalan urheilijoiden Karvoskylän osaston puheenjohtajana. Nivalan sähköjohtolaitoksen johtokunnassa Tyhtilä oli vuodesta 1957 ja puheenjohtajana 1958–1976. Nuorisolautakunnassa ja kansalaisopiston johtokunnassa hän oli 1972 ja kulttuurilautakunnan jäsenenä 1975–1976. Hän kuului Itä-Pohjan taideyhdistykseen ja oli Oulun läänin taidetoimikunnan jäsen 1974–1979. Tyhtilä oli Kalajokilaakson alueen Maaseudun nuorten liiton johtokunnassa 1957–1960 ja Nuoren keskustan liiton (NKL) Pohjois-Pohjanmaan piirin johtokunnassa 1958–1960. Sanomalehti Oy Liiton hallintoneuvostossa hän oli 1967–1975, Nivalan kotiseutuyhdistyksen johtokunnan varajäsenenä 1952–1953, kirkkovaltuustossa 1950–1953 ja kirkkoneuvostossa 1971–1974. Hän toimi myös kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valitsijamiehenä 1978 ja Nivalan seurakunnan jumalanpalvelus- ja musiikkijohtokunnassa 1979–1980.
Tyhtilän tekemä laaja sukututkimus Brax-Karjaluoto- ja Perkkiön suvun vaiheita valmistui ja julkaistiin 1990. Kupesta voidaan sanoa, että kaikki ne työt ja tehtävät, jotka hän otti hoitaakseen, tulivat suoritetuksi loppuun. Kustaa Tyhtilälle on myönnetty maamiesseuran hopeinen ansiomerkki, keskustapuolueen kultainen ansiomerkki sekä Suomen Valkoisen Ruusun 1. lk:n mitali kultaristein 1980.
Vanhemmat
talollinen Kusti Tyhtilä ja Briitta Liisa Pukari
Puoliso
Kustaa Tyhtilä ei ollut naimisissa
Kirjoittaja
Kari & Seija Krapu
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995