Hitura – Vuosi 1969

Päätös Hituran avaamisesta saatiin lopullisesti viime viikolla. Vaikka päätöstä on jo jonkin aikaa osattu odottaa, niin tieto Hituran avaamisesta tuli kuitenkin miellyttävänä yllätyksenä Nivalaan. Vaikka Hituran kaivostoiminnan kestoaika on Outokumpu Oy:n laskelmien mukaan vain neljä vuotta, niin Nivalassa ollaan optimistisia kaivoksen jatkumisen suhteen.

Hituran louhintasuunnitelmista

Louhinta tulee suoritettavaksi avolouhintana. Suunniteltu kokonaislouhinta tulee olemaan noin 800 000 tonnia malmia, lisäksi on louhittavana arvotonta sivukiveä noin 400 000 tonnia. Jotta päästään louhintaan käsiksi, on irtomaita poistettava noin 500 000 m³. Hituraan tullaan rakentamaan rikastamo, joka pystyy käsittelemään vuodessa noin 200 000 tonnia malmia. Kun louhinta on 800 000 tonnia, tulee toiminta kestämään neljä vuotta. Rikastamon tuottama nikkelikuparirikaste, noin 10 % louhitusta malmimäärästä, tullaan lähettämään yhtiön Harjavallan tehtaalle edelleen jalostettavaksi.

Maansiirto- ja rakennustyöt aloitetaan ensi kesänä. Rikastetuotanto alkaa talvella vuonna 1970. Työvoiman tarpeeksi rakennusaikana on arvioitu keskimäärin noin 150 miestä. Tuotantovaiheessa on työvahvuus noin 50. Hituran työmaa tullaan sekä rakennus- että tuotantovaiheessa alistamaan Vihannin kaivoksen alaisuuteen.

Kuten jo aikaisemmin on mainittu, on Hiturassa malmia enemmänkin kuin nyt louhittavaksi suunnitellut 800 000 tonnia. Nyt aloitettava kaivostoiminta vasta lopullisesti selvittää, ovatko ne taloudellisesti louhittavissa ja jatkuuko toiminta Hiturassa vielä vuoden 1974 jälkeenkin.

Hyvä näinkin, tuumaavat kuntalaiset

Hituran avaamista on Nivalassa odotettu kuin auringon nousua. Välillä on tullut jo epäuskoa, tuleeko hankkeesta mitään. Nyt on asiasta saatu lopullinen varmuus ja kuntalaiset ovat tyytyväisiä.

Maanviljelijä Toivo Poikkimäki:

”Kyllä sitä tämän asian tiimoilta on puhuttu. Meikäläistä se on myös kiinnostanut, sillä puolet tilani pelloista menevät kaivoksen alle. Tämä tietää sitä, että toimeentulo on järjestettävä uudelleen. Kyllä minulla on tarkoitus kytätä Kaivokselle töihin. Onhan niillä nyt sen verran velvollisuuksia, kun kerran maan vievät, niin järjestävät jonkinlaisen työpaikan.”

Maanviljelijä Leander Urpela:

”Seitsemän poikaa olen kasvattanut, eikä yhdellekään ole järjestynyt työpaikkaa Nivalasta. Eipä jaksa olla kovin kotiseuturakas. Hituran avaaminen on hyvä asia. Ehkä se antaa ainakin johonkin perheeseen työpaikan. Kyllä täältä on joutunut niin moni mies reppuselässä lähtemään, että tämäkin on vain vähäinen hidastaja muuttoliikkeessä. Hyvä näinkin.”

Kevyeen rakentamiseen

”Kannattavan kaivostoiminnan edellytyksenä Hituran kohdalla on mahdollisimman vähäiset investoinnit. Niinpä Hituran rakennusohjelma pyritään viemään läpi mahdollisimman kevyesti”, kertoi Vihannin kaivoksen johtaja Gunnar Laatio.

Mitään asuntoaluetta Hituraan ei rakennetta. Kaivoksen työväki, joka pääasiassa siirretään Vihannista, on nivalalaisia joilla on jo omat asunnot täällä. Muukin kaivoksen rakennustoiminta suoritetaan kevyesti, ja niistä tulee parakkimaisia rakennelmia.

Valtion tuki, ja parantuneet suhdanteet loivat edellytykset

Tutkimustyö Hituran malmialueella päättyi 6.11.1967. Tutkimuksen tuloksena Outokumpu Oy totesi, että malmi on rajamalmiluokkaa, jonka louhiminen ja jalostaminen ei ole ilman riskejä mahdollista. Kun valtioneuvosto on yhtiön osalta huomattavasti lieventänyt tätä riskivaaraa lainajärjestelyjen muodossa, ja toisaalta nikkelin hintakehitys ja devalvaatio ovat parantaneet kannattavuusedellytyksiä, on nyt tehty päätös Outokumpu Oy:n taholta kaivostoiminnan aloittamiseksi.

Karvoskylä mahdollinen lastauspaikka

Malmin kuljettamiseksi joudutaan vahvistamaan jonkin verran teitä. Kalajoen keskiosan jokijärjestelyjen yhteydessä Haapaperälle rakennettava Aittolan silta tulee palvelemaan malminkuljetusta. Sillan rakentamisesta on käyty jo alustavia neuvotteluja. Malmia ei kuljeteta edemmäs autoilla, vaan se pyritään lastaamaan mahdollisimman läheltä rautatiekuljetuksiin. Mahdollisena lastauspaikkana tulee olemaan Karvoskylän laiturivaihde.

Toivottu päätös Hiturasta

Aika Hituran ratkaisun kypsymiseen täyttyi viime viikolla. Virallinen päätös kaivostoiminnan aloittamisesta on kirjattava Nivalan kunnan kohdalla suurimpiin tapahtumiin lukeutuvaksi sodanjälkeisenä aikana. Vaikka kaivostoiminta ei tuokaan mitään ratkaisua Nivalan työttömyyslukuihin ja muuttoliikkeeseen, niin on sillä kuitenkin sellaista merkitystä, joka edistää teollisuus- ja palveluelinkeinojen kehittymistä pitäjässämme.

Outokumpu Oy:n taholta on ilmoitettu, että kaivostoiminnan aloittamisen Hiturassa on tehnyt mahdolliseksi devalvaatio, nikkelin hinnan nousu ja valtion myönteinen suhtautuminen rahoitusjärjestelyssä. Näiden edellytysten jälkeen on Hituran malmista katsottu olevan 800 000 tonnia louhintakelpoista. Kokonaismalmimäärä on 40 miljoonaa tonnia, jonka louhinta ja rikastaminen ratkeavat tulevien vuosien aikana. Nivalassa elätellään toiveita myös tämän malmin suhteen, joka jatkaisi kaivostoimintaa pitkäksi aikaa eteenpäin.

Hituran merkitys kunnan talouselämälle on sellainen asia, joka antaa keskustelun aihetta. Outokumpu Oy:n kaivostoiminnasta suoranaisesti tulevat työntekijäin verotulot eivät tuo ratkaisevaa parannusta kunnan äyrimäärään. Kysymys on siitä, kuinka kunta pystyy käyttämään hyväkseen ne kerrannaisvaikutukset, mitkä tällaisen yrityksen ympärille muodostuvat. Kaivoksen saaminen paikkakunnalle antaa kunnallemme tarvittavaa painavuutta, jota tarvitaan kuntaamme ja kuntiemme yhteistyötä koskevissa neuvotteluissa.

Outokumpu Oy:n alustava suunnitelma Hituran kaivostoiminnan maa-aluetarpeesta esiteltiin maanomistajille Nivalan kunnan toimesta.

Hituran kaivostoiminta tarvitsee 140 hehtaarin maa-alueet toiminnan käynnistyessä. Varsinaisen kaivostoiminnan alueelta varataan tästä määrästä noin ⅔ ja jätealue joka tulee maantien eteläpuolelle on ⅓. Osa näistä alueista otetaan kaivoksen hallintaan vasta louhinnan alkamisen jälkeen. Maanomistajien mielestä kaivoksen tarvitsemat maa-alueet olivat odotettua suuremmat. Monien tilojen kohdalla tulevat menetykset pellon osalta olemaan niin suuret, että tilojen elinkelpoisuus menetetään.

Nivalan kunta oli kutsunut viime torstaiksi kaikki asianomaiset maanomistajat kokoukseen Aittolan koululle. Neuvottelussa Nivalan kuntaa edusti kunnanjohtaja Niemelä, valtuustonpuheenjohtaja Tyhtilä kunnansihteeri Junttila ja kunnanhallituksen jäsen Reino Paavola. Kunnan edustajien taholta ilmoitettiin, että kunta haluaa olla välimiehenä sovinnollisen ratkaisun löytämiseksi kaivostoiminnan tarvitsemien maa-alueiden lunastamisessa, ja on siinä mielessä kutsunut kokoon tämän tilaisuuden.

Kunnanjohtaja Niemelä esitti luettelon niistä maa-alueista, jotka Outokumpu Oy tulee tarvitsemaan kaivostoiminnan alkaessa. Kunnan edustajat halusivat kuulla, löytyisikö sellainen hehtaarihinta, joka voisi olla ohjeena tulevissa neuvotteluissa. Kokouksessa käytettiin maanomistajien taholta useita puheenvuoroja, mutta hehtaarihintaa ei kukaan ryhtynyt ilmoittamaan. Maanomistajien taholta tehtiin kuitenkin tiettäväksi, että tuskin kenelläkään on kohtuuttomia vaatimuksia maa-alueiden suhteen, mutta silloin kun menetetyistä maista aiheutuvat haitat tulevat niin suureksi, että vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista, on niistä saatava oikea korvaus. Lisäksi maanomistajien taholta esitettiin toivomus, että Outokumpu Oy ottaisi suoraan ja kiireellisesti yhteyttä maanomistajiin, että tiedettäisiin ryhtyä toimenpiteisiin metsän hakkauttamisen ja kylvösuunnitelmien varalta.

Yksi tila kokonaan

Vaikein tapaus on Edvard Töllillä, jonka 12 hehtaarin tila jää kokonaan kaivosalueen alle. Tölli menettää myös asunnon. Viiden hehtaarin peltoalasta jää vain puoli hehtaaria. Edvard Tölli on 54-vuotias pienviljelijä, jolla on kotona vielä neljä alaikäistä lasta. Ainoa toivo on, että yhtiö järjestäisi työpaikan. ”En ole ollut vielä tutkimusvaiheen aikanakaan päivääkään töissä. Jos Outokumpu ei järjestä työtä, tulee Ruotsiin lähtö.”

Outokumpu Oy ja Hituran kaivosalueen maanomistajat neuvottelivat torstaina 17.4.1969 Aittolan koululla kaivostoiminnan aloittamiseen liittyvistä seikoista. Lähinnä oli kysymys kaivosalueen maan kaupoista. Outokumpu Oy:tä edustivat kaivoksen johtaja G. Laatio Vihannista ja varat. Turtola Outokummusta.

Tilaisuuden alussa johtaja Laatio selosti lyhyesti Hituran vaiheita ja mainitsi muun muassa, että valtiovallan myöntämä 10,6 mmk:n luotto teki mahdolliseksi kaivoksen aloittamisen.

Kokous jatkui varatuomari Turtolan puheenjohdolla. Hän esitti Outokumpu Oy:n tarjouksen kaivosalueen pellosta ja metsästä hehtaarilta ja selosti periaatteet, joiden mukaan tarjoukseen on päädytty. Lähtökohtana oli aikaisempi hintataso Nivalassa maanomistajien ja Outokummun kesken. Syntyneessä keskustelussa varatuomari Turtola selvitti yksityiskohtia. Niinpä kävi muun muassa selville, että suurin osa maanomistajista voi vielä tänä keväänä huoleti kylvää pellot ja korjata syksyllä sadon. Edelleen kävi selville mm., että Outokumpu ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon erilaiset haittakorvaukset. Muutamissa tapauksissa tulee kysymykseen koko tilan kauppa, kun se on tullut elinkelvottomaksi. Kun kaivos tarvitsee myös aluetta, jossa on metsää, maanomistajat saavat parturoida puuston omaan laskuunsa ja Outokumpu ostaa vain maapohjan.

Kokouksen kulku oli sopuisa. Siitä sai käsityksen, että asioista sovitaan vapaaehtoisilla kaupoilla, mikä nopeuttaa huomattavasti töiden aloittamista. Heinä–elokuussa voidaan aloittaa maansiirtotyöt, mikäli valmistavat toimet saadaan hoidetuksi suunnitelmien mukaisesti.

Töllinperän niityillä eletään kevättä. Auringon lämpö värisee harmajan niittyladon hirsissä. Voimakas angervan tuoksu tuntuu ilmassa ja kuovin kuikatus kertoo tämän niityn tunnetuimmasta asukkaasta. Tänä keväänä näillä aukeilla tunnetaan kuitenkin haikeita mielialoja. Vihreään maisemaan on jälleen ilmestynyt outoja koneita ja härveleitä, jotka rikkovat rauhallisen niittymaiseman.

Kaivosalueen tien varressa purkaa piikkilanka-aitaa Kukkosen Yrjö. Työssä on vakavuutta, ja sitä tehdään vitkastellen. Aitaa puretaan lopullisesti. Talo on myyty Outokumpu-kaivosyhtiölle. Poika on ostanut talon Sievistä, ja sinne muuttaa myös Yrjö. Nämä niityt ovat vuosikymmenien aikana käyneet rakkaiksi. Sen tajuaa vasta nyt kun on tekemässä lopullista eroa niihin. Jokaisen aspin nykäyksessä tuntuu, niin kuin se olisi omaan sydämeen kiinnitetty. Sen vuoksi työ käy hitaasti. ”Eihän tässä nyt kauas siirrytä, pikkusen pikitietä etelään”, tuumaa Yrjö mutta olemuksessa on jotain alakuloista.

Hituran peltojen päällä leijailee sankka pölypilvi. Pilven alta kuuluu traktorin jyrinä. Jyrinän kalina kertoo, että kevään toukotöille ollaan antamassa viimeistä silausta. Traktorin pukilta löytyykin Hituran tarmokas Seija-emäntä. ”Isännällä tuntui olevan tälle päivälle niin paljon töitä, että ehdotin töiden jakamista”, kertoilee Seija. Hituran emäntä ei ujostele mitään traktorityökaluja. Viime keväänä isännän sairastuttua joutui emäntä tekemään kaikki talon työt. Kyntäminen ja kylväminen käy ainakin yhtä hyvin kuin miehiltä. Monivivahteinen on maalaistalon emännän rooli.

Yli harmajien niittylatojen erottuu maisemasta porakoneiden kolmiojalat. Kaivosalueen, maaperää tutkitaan kairaamalla reikiä kallioon saakka. Kukkuran suopellon laitaan on ilmestynyt vieraan näköistä rompetta. Muovisia maanäytepakkauksia, kaasupulloja ja vaijereita ja poranteriä. ”Nyt on tullut maanviljelijästä työmies”, toteaa Kuusiniemen Topi. Topilta meni maat, mutta työpaikka järjestyi samalta niityltä toisin toimin.

Runsaan vuoden suljettuna ollut Karvoskylän laiturivaihde herätetään huonojen suhdanteiden unesta. Tältä laiturivaihteelta tulee lähtemään Hituran rikaste Harjavaltaan.

Viime perjantaina neuvottelivat VR:n ja Outokumpu Oy:n edustajat Vihannissa malmin kuljetuksista. Lastauspaikkana olivat esillä Nivalan asema, Haapaperän seisake ja Karvoskylän laiturivaihde. Lopullinen päätös oli Karvoskylää puoltava, ja niin tullaan Hituran malmirikaste lastaamaan Karvoskylästä. Malmi kuljetetaan autoilla Aittoperän sillan kautta. Kalajoen keskiosan jokijärjestelyn yhteydessä rakennetaan Haapaperän kohdalle uusi silta, joka tulee palvelemaan malmin kuljetuksessa Hiturasta Karvoskylään.

Koerikastamon siirtäminen Hiturasta Taivalkosken Porttivaanaan on aiheuttanut paikkakuntalaisten keskuudessa monenlaisia arvailuja. Kyseessä on aivan luonnollinen siirto tutkimuskohteelta toiselle kun Hiturassa suoritettu työ on saatu päätökseen. Kesän ja syksyn kuluessa suoritettavat jatkotutkimukset tulevat selvittämään lopullisesti Hituran malmion arvon. Hituirassa ovat nyt käynnissä syväkairaukset, joiden avulla mm. malmin esiintymislaajuus selvitetään. Kairaukset kestävät kolmisen kuukautta jona aikana syväkairausta suoritetaan sekä maan alla että päällä. Tämän malmin lopullisen inventoinnin tuloksista sitten tulee riippumaan, tuleeko Hituran kaivos vai ei. Tiedustelimme Outokumpu Oy:n Hituran tutkimustyömaan toimistosta tämän hetkisiä kuulumisia, joista insinööri Vanninen kertoi mm. seuraavaa:

”Hiturassa lopetetaan nyt koerikastukset ja se ohjelma, mikä oli tarkoitus viedä läpi, on saatu suoritetuiksi. Seuraava kohde on Taivalkoskella, eikä siirrolla näin ollen ole mitään merkitystä Hituralle. Koerikastamon mittakaavahan on hyvin pieni ja ne tiedot, jotka meidän piti saada, ovat nyt jotakuinkin saatu”, totesi insinööri Vanninen.

”Tutkimustyömaalta saimme tietää lisäksi, että keskiviikkoaamuna on osa kaivospuolen porausmiehistä siirretty Pyhäjärvelle ja osa Vihantiin, koska koelouhinta on nyt päättynyt. Työssä on nyt vain syväkairausryhmät, jotka ’kairaa’ kahdessa vuorossa, Tutkimukset saatetaan päätökseen todennäköisesti tämän vuoden loppuun mennessä.”

Outokumpu Oy:n Hituran kaivoksen maansiirtotöistä on tehty urakkasopimus. Sen mukaan Vieskan Maansiirto Ylivieskasta suorittaa tulevan avolouhosalueen maanpoistotyön, kuutiomäärältään yhteensä noin 800 000 m³. Avolouhoksen syvyydeksi tullee noin 30 metriä. Sen leveys on 200 ja pituus 300 metriä. Maamassoja käytetään mm. jätealueen padon rakentamiseen. Työt alkavat välittömästi. Niiden on määrä valmistua pääosiltaan 1.2.1970 mennessä sekä viimeistelytöiden osalta 31.7.1970. Samanaikaisesti on tehty sopimus myös Hituran kaivosalueen rakennustöiden aloittamisesta. Pääurakoitsijana toimii Oulun Maarakennuspohjat Oy. Rakennustyöt käsittävät murskaamon ja rikastamon. Rikastamorakennuksessa ovat myös korjaamo ja varasto ja toimistotilat sekä tarpeelliset huoltotilat. Rakennusurakan kokonaistilavuus on 24 000 m³. Työt valmistuvat tammikuussa 1970.

Kuluvan viikon alusta pyörähti Hituran rakennustyöt alkuun. Kolmen urakoitsijan kesken tehtyjen sopimusten mukaan aloitetaan rakentamis- ja maansiirtotyöt. Kolmen urakoitsijan, Vieskan Maansiirto Oy:n, Oulun Maarakennuspojat Oy:n ja Pohjanvahvistus Oy.n alaisena työskentelee noin 80 miestä ja koko Nivalan KTK:n vapaana oleva autokalusto.

Myönteisenä tapauksena on Outokumpu Oy:n urakoista mainittava Vieskan Maansiirto Oy:n urakka. Tämä työ on maakunnallisesti, ja jopa valtakunnallisesti kunnioitettavan suuri. Kun kysymyksessä on vielä verrattain uusi yrittäjä alalla, nousee tällaisen urakan saaminen kunnioitettavaksi. Vieskan Maansiirron toimitusjohtaja Jussi Malkamäki, kun on tehnyt näin. suuren kaupan, niin miten on nukuttanut?

”Tällaisen tehtäväin onnistumisen ensimmäisenä ehtona on, että, nukkuu yönsä kunnolla. Urakka käsittää 770 000 kiintokuutiometriä massoja. Tämä on yrityksemme suurin urakka. Meillä ei ole tietoa siitä, kuinka monta tarjousta kyseisestä urakasta oli, mutta tiedän että kilpailua tällä alalla on. Tarjouksen jättäminen edellytti tarkkoja laskelmia ja maastotutkimukset kestivät kaksi viikkoa. Näin suuressa urakassa vaaditaan aina takuita työn suorittamisesta, ja 10 %:lle urakkasummasta on hankittava pankkitakuut. Yrityksellämme on maansiirtokoneita 10 koneyksikköä, ja tarpeen vaatiessa tulemme vuokraamaan lisää koneita. Kuljetuksissa pyrimme antamaan etusijan paikkakunnian autoille, ja muussakin työssä tulemme käyttämään paikallista työvoimaa. Ehkä tästä ainakin se on hyötyä, että urakasta saatu raha pyörii vähän kauemmin tässä maakunnassa, kun yrittäjä on täältä.” Jussi Malkamäki on mies Raudaskylästä, joka tanssii todellista yrittäjänvalssia Nivalan nikkeliin päällä. Tälle miehelle toivotaan, hyvää menestystä.

Kyllä paljon kanssa aina pärjää. Nyt on maata tarjolla kaikille halukkaille. Hiturasta riittää nyt kukkamultaa Martoille, Maatalousnaisille ja palstatilallisen pottumaahan.

Malmin päällä olevien massojen siirto on parhaillaan käynnissä. Nämä maat ovat pinnasta erittäin hyvälaatuista suoturvetta, ja sopivaa nurmikoihin ja maanparannusaineeksi. Urakoitsija on ilmoittanut, että tämä maa on nivalalaisten käytettävissä, mikäli tarvetta on. Urakoitsija kuormaa vielä maan ilmaiseksi, mutta kuljetus on itse hoidettava. Nyt on tilaisuus pienillä kustannuksilla hankkia hyvälaatuista täytemaata pihoille ja vihannesmaahan. Suuriinkin perusparannuksiin löytyy nyt riittävästi aineksia, sillä kysymys on 700 000 m³ maamääristä.

Parin kuukauden ajan ovat täysitehoiset työt olleet käynnissä Hiturassa. Maansiirtotyöt ja rikastamon rakennustyöt työllistävät tällä hetkellä noin 240 miestä. Malmin rikastaminen aloitetaan työohjelman mukaan ensi vuoden helmikuun puolivälissä, kertoi konttoristi Eino Anttila.

Vieskan Maansiirron urakoiman maansiirtotyön jäljet alkavat jo näkyä. Maamassoja siirtyy päivittäin 40 ajoneuvon voimalla kaivosalueelta noin 12 000 kuutiota. Nivalalaisia koneita ei kaivannolla ole montakaan, sillä töiden laatu vaatii raskasta kuljetuskalustoa. Pinnan murakkokerros on poistettu ja nyt kauhovat kaivinkoneet liejuisen saven ja syvemmällä olevan moreenikerroksen kimpussa. Kaivannon ala maanpinnalla on noin 7 hehtaaria ja malmipitoisen kallion tavoittaessaan noin 4 ha. Irtonaisen maakerroksen paksuus on 20–30 metriä.

Maisemat ovat muuttuneet, mielialojen myötä. Toiveikkaat aavistelut kaivostoiminnan alkamisesta, Nivalan työolosuhteiden kohentumisesta alkavat olla tosia. Neljän vuoden toimintatavoitteessa on tarkoitus louhia ja rikastaa malmia noin 200 000 tonnin vuosivauhtia.

Hituran kaivostoiminnan alkaminen sai puhtia myös paikallisteiden parantamisessa. Hituran malminkuljetusta varten joudutaan suorittamaan melkoisia parantamistöitä Hituran kaivoksen ja Nivala–Haapajärvi tien välillä. Näihin hankkeisiin yhtyy myös Kokkolan Maanviljelysinsinööripiiri, jonka suorittamiin Kalajoen keskiosan järjestelytöihin kuuluu Aittoperän paikallistien oikaisu ja sillan rakentaminen.

Nivala–Haapajärvi Eteläpuolen maantie parannetaan välillä Hituran kaivos – Aittoperän paikallistienhaara. Parannettava osuus on 2,8 kilometriä. Parannus tapahtuu tällä osuudella tehostettuna kunnossapitona, jolloin kantavuutta parannetaan kantavalla, jakavalla ja eristävällä kerroksella. Lisäksi suoritetaan tien kuivatusta.

Aittoperän paikallistieltä Ponnikasta Alilaan parannetaan vähäisillä oikaisulla ja lisäksi tietä levitetään jossain määrin ja parannetaan tien kantavuutta. Tämä tieosuus on 3,9 km.

Maanviljelysinsinööripiiri suorittaa tien oikaisun kahta puolta jokea 750 metrin matkalla, ja rakentaa sillain joka tulee entisestä Aittoperän siiasta noin 100 metriä alaspäin. Sillain on määrä olla valmiina maaliskuun alkuun mennessä.

Haapaperän paikallistie parannetaan koko pituudelta Kotilasta Möykkylään, 4 kilometrin matkalla. Tie pysyttelee nykyisellä tielinjalla, mutta tie kuivatetaan ja sen kantavuutta parannetaan. Kaikki nämä parannustyöt on tarkoitus saada suoritetuksi tämän vuoden loppuun mennessä. Pintatyöt ja viimeistelyt suoritetaan ensi kesän aikana.

Malmi sittenkin Nivalan asemalle

Malmin lastaus tulee tapahtumaan Nivalan asemalta. Aikaisemmissa neuvotteluissa oli Karvoskylän laiturivaihde vahvasti esillä malmin lastauspaikkana, mutta suunnitelmat ovat nyt muuttuneet ja ainakin alkuvaiheissa Hituran malmi tullaan lastaamaan Nivalan asemalta.

”Kasvakoon tämä kaivos nopeasti suurkaivokseksi, minä toivotan kaivokselle parhainta menestystä”.

Näillä sanoilla onnitteli kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Leskinen kaivoksenjohtaja Gunnar Laatiota kaivoksen ensimmäisen räjäytyksen jälkeen. Nivalan talouselämän merkkipäiväksi jäänee Hituran harjannostajaistilaisuus viime maanantaina.

Kansalliseen tapaan – hernesoppaa, puheita ja torvisoittoa

Avajaistilaisuus alkoi kaivosalueella, missä ministeri Leskinen suoritti ensimmäisen räjäytyksen ”Nivalan pamauksen”, jota oli todistamassa koko arvovaltainen kutsuvierasajoukko ja Hituran työmiehet. Harjannostajaistilaisuutta varten oli Eemil Poikkimäen puimala laitettu edustuskuntoon 270 vierasta varten. Puimala oli vuorattu päältä pressuilla ja sisälle oli rakennettu pöydät ja penkit. Nivalan Torvisoittokunta kanttori Arvi Lemposen johdolla toimi tunnelman antajana. Puheiden sarjan aloitti Outokumpu Oy:n puolesta professori Haapala.

Leskinen kunniakaivosmieheksi

Tervehdyspuheen piti Vihannin kaivoksen johtaja Gunnar Laatio:

”Herra ministeri, herra maaherra, kunnioitetut kutsuvieraat, arvoisa harjannostajaisväki. Outokumpu Oy:n puolesta minulla on ilo lausua teidät kaikki tervetulleiksi Hituran kaivoksen harjannostajaistilaisuuteen, joka on Hituran kaivoksen ensimmäinen julkinen ja virallinen esiintyminen. Me näillä alueilla asuvat ja luonnollisesti erikoisesti tässä tilaisuudessa olevat iloitsemme siitä että te herra ministeri, joka omalla erittäin voimakkaalla panoksellanne olette ollut aikaansaamassa tätä uutta kaivosta tänne Nivalaan, olette kiireiseen aikatauluunne voinut sijoittaa tämän kaivoksen alkuräjäytyksen ja mukanaolon yhdistyneessä kaivoksen ja tehtaan harjannostajaistilaisuudessa. Samalla kun luovutan teille herra ministeri kappaleen irtiräjäyttämäänne Hituran malmia, pyydän saada Hituran ensimmäisenä kaivoksenjohtajana kutsua teidät Hituran kunniakaivosmieheksi, jonka tehtävään kuuluu vastedeskin auttaa tämän kaivoksen elinkelpoisuutta. Teille herra maaherra, joka Oulun läänin teollisuustoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa olette monin, tavoin ollut auttamassa tämän kaivoksen synnytystuskissa ja aina valmiina tukemaan ponnisteluja edellä mainitsemastani ja siitä, että läsnäolollanne nostatte tämän tilaisuuden huomattavasti tavallisia harjannostajaisia korkeammalle. Pyydän myös saada luovuttaa muistoksi lohkareen Hituran malmia.”

Pitkää ikää ja menestystä

Ministeri Väinö Leskinen:

Professori Haapala, johtaja Laatio, arvoisat muut Outokummun korkeat isännät, hyvät nivalalaiset ja hituralaiset. Minä pyydän luonnollisesti kiittää paitsi pöydän hyvistä antimista, myös tästä erinomaisesta juhlapaikasta ja niistä ystävällisistä sanoista, joita täällä on lausuttu, minä tiedän yhtä hyvin kuin tekin, että minun osuuteni on se, että olen sattunut olemaan valtioneuvostossa paikalla niin kuin täällä tänään kun ammuttiin tämä laukaus. Kaivoksen avaamiseen ovat vaikuttaneet ensisijaisesti kaksi tekijää, että tällä alueella on perinteellisesti – ikävä sana tässä yhteydessä – niin suuri työllisyysongelma, että se on ajanut etsimään järkeviä ratkaisuja ja toinen, että täällä vanhastaan on ollut toimintaa, joka on osoittanut, että kannattaa etsintöjä jatkaa ja on löydetty esiintymä, joka vastaa kuitenkin niin paljon toiveita, että valtiovaltakin on tähän voinut panna oman osuutensa. Kaivosteollisuuden ja samalla koko vuoriteollisuuden läpimurto on tapahtunut tosiasia. Kun 20 vuotta sitten kokonaislouhinta oli noin 3 miljoonaa tonnia vuodessa, oli vastaava luku vuonna 1968 lähes 12 miljoonaa tonnia.

Vuoriteollisuudessa on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen suuria riskitekijöitä, kuten metallien suuret hinnanvaihtelut ja lyhyenä ajanjaksona hintojen vaihtelut saattavat olla jopa 2–3-kertaisia. Muun muassa tämä vaikeuttaa uusien kaivoshankkeiden käynnistämistä. Valtio on viimeisten vuosikymmenien aikana aktiivisesti myötävaikuttanut vuoriteollisuuden kehittämisen, myöskin sellaisten esiintymien hyväksikäyttöön, jotka eivät lyhyellä tähtäyksellä aina ole olleet selvästi liiketaloudellisia. Ehkä tästä johtuen on eräiltä osin arvosteltu valtion kaivospolitiikkaa. Niiden asiantuntijain määrä, jotka ovat tämän toiminnan syvemmän merkityksen ymmärtäneet, on ollut kuitenkin riittävä, kehityksen suuntaamiseen mineraalisten luonnonvarojemme monipuoliseen hyväksikäyttöön. On ymmärretty, että kaivosteollisuus ja sen synnyttämä jatko jalostus- ja kerrannaisvaikutuksineen ovat maan talous- ja varsinkin työllisyyspolitiikan sekä syrjäseutujen teollistamisen kannalta olleet välttämättömiä ja tehneet toimenpiteet perustelluiksi. Todettakoon tässä yhteydessä vaikkapa vain maahamme syntynyt uusi ja laajamittainen rautaterästeollisuus.

Outokumpu Oy:n Hituran kaivoksen malmin hyväksikäyttöön yhtiö on ilmoittanut sisältyvän sellaisia riskitekijöitä, että kaivostoiminta ei näyttänyt mahdolliselta ilman valtion erityisiä toimenpiteitä, tästä johtuen valtioneuvosto ja eduskunta tekivät kuluvan vuoden keväällä päätöksen tarvittavien pääomien korkosubventiosta. Perusteluina valtion myönteiselle suhtautumiselle Hituran kaivoshankkeeseen oli ensi sijassa vaikean työllisyystilanteen helpottaminen tällä vajaatyöllisyysalueella. Lisätekijänä oli saada teollisuusmittakaavaisen louhinnan avulla selvyyttä niistä teknillisistä probleemoista, joita Hituran nikkelimalmin hyväksikäyttöön liittyy. Sunnitelma edellyttää neljän vuoden toimintaa. Valtiovallan taholta ollaan tietoisia niistä monista teknillisistä vaikeuksista, joita liittyy Hituran nikkelimalmin louhintaan. Olemme kuitenkin tottuneet luottamaan siihen, että Outokumpu Oy selviää vaikeistakin vuoriteollisuuden teknillisistä probleemoista.

Samalla kun esitän valtiovallan terveiset, toivotan nyt alkavalle kaivostoiminnalle pitkää ikää ja menestystä. Käytän myös tilaisuutta hyväkseni esittääkseni tervehdyksen Nivalan kunnalle ja asukkaille, avautuuhan nyt hieman valoisampi näkökulma työttömyyden muutoin niin rasittamalle kehitysalueen osalle.

Oulun Maanrakennuspoikien puolesta johtaja Holopainen tervehti vieraita ja kiitti Outokumpu Oy:tä urakasta ja luottamuksesta. Johtaja Erkki Malkamäki käytti puheenvuoron Vieskan Siirtourakoitsijoiden edustajana ja kiitti rakennuttajaa. Kunnan tervehdyksen esitti kunnanjohtaja Antti Niemelä, joka lausui:

”Pitkäaikainen toiveemme on toteutumassa, tämä lakeus on muuttumassa kaivosalueeksi. Me nivalalaiset uskomme, että kaivoksella tulee olemaan suuri merkitys Nivalan ja yleensä tämän alueen elinkeinoelämälle. Nivalan kunta toivottaa Hituran kaivoksen Nivalan maaperään sydämellisesti tervetulleeksi!”

Nivalan Hiturassa on ainakin 40 miljoonaa tonnia malmia. On mahdollista, että insinööritaitomme kehittyy lähivuosina siinä määrin, että malmin louhiminen kokonaisuudessaan tulee mahdolliseksi, mainitsi kaivoksenjohtaja, diplomi-insinööri Gunnar Laatio esitelmöidessään malminetsintäkilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Ylivieskassa maanantaina.

Kun tutkimukset Hiturassa saatiin päätökseen, todettiin niiden perusteella, että kysymyksessä on ns. konjunktuurikaivos. Sen hetkisen hintatason mukaan ei olisi ollut mahdollista ryhtyä taloudelliseen kaivostoimintaan. Kun yhtiön piirissä nähtiin, että täällä tarvittaisiin työpaikkoja, esitettiin valtiolle, että se tulisi mukaan tukemaan työpaikkojen luomista.

Neuvottelujen jälkeen päädyttiin siihen, että valtio antaa 10,6 miljoonan markan korottoman lainan kaivoksen perustamiseen. Hituraan on nyt syntymässä avolouhos. Malmin louhintaan päästään käsiksi tammikuussa.

Olemme iloisia siitä, että Hiturassa urakoivat pohjoissuomalaiset yritykset. Maansiirron avolouhoksen kohdalta ja jätealtaan padot rakentaa ylivieskalainen urakoitsija, Vieskan Maansiirto. Myös rikastamon työt uskottiin pohjoissuomalaiselle yrittäjälle.

Tutkimukset osoittavat, että malmi sijaitsee pyöreän muotoisena, alaspäin suuntautuvana lieriönä. Se avolouhos, joka nyt tullaan tekemään ja josta on tarkoitus 4 vuoden aikana louhia yhteensä 800 000 tonnia malmia, merkitsee vain pientä osaa siitä malmista, mitä Hiturassa on. Jos avolouhos ulotettaisiin 170–180 metrin syvyyteen, niin silloin louhittavan malmin määrä olisi 8 miljoonaa tonnia. Tämä on mielenkiintoinen asia. Käsityksemme on, että tulemme tämän pienen louhoksen avaamaan vain sitä varten, että sen aikana voisimme kehittyä teknisesti niin paljon, että insinööritaitomme tulisi riittämään työn loppuun suorittamiseksi.

Jos koko malmimäärä louhittaisiin, niin kysymyksessä olisi noin 40 miljoonaa tonnia malmia. Tällöin jouduttaisiin laittamaan alimpaan syvyyteen murskaamo, josta malmi kuljettimien avulla nostettaisiin rikastamoon. Tämä on vasta ajatus. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa löydämme niin paljon hyviä ratkaisuja, että malmi kokonaisuudessaan voidaan Hiturassa louhia.

On paikallaan, että valtio tukee kaivosteollisuutta nimenomaan tällaisella alueella. Tästä on osoituksena mm. valtiolta saatu laina. Tämän lisäksi VR:n taholta on ilmoitettu, että rautatiet rakentaa laiturin Karvoskylän asemalle. Näin siis on periaatteessa sovittu siitä, että malmi tullaan Hiturasta kuljettamaan Karvoskylän asemalle, missä se lastataan rautatievaunuun ja kuljetetaan tehtaalle.

Hituran malmin lastauspaikasta on ollut monenlaisia tietoja. Viimeisin ja luotettavalta tuntuva tieto on se, että Karvoskylän laiturialueella on aloitettu lastauslaiturin rakentaminen. Laiturin rakentamisessa käytetään hyväksi aseman kohdalla olevaa kallioleikkausta. Malmi ajetaan radan pohjoispuolelle ja noin 3 metriä korkea kallioleikkaus muodostaa lastauslaiturin, jota nyt parhaillaan jatketaan niin että malmi saadaan kipatuksi suoraan vaunuun.

Laiturista tulee puurakenteinen. Töissä on tällä hetkellä viisi vakinaista VR:n miestä. Laituri valmistuu maaliskuuhun mennessä, jolloin malmin lastaus voidaan alottaa. Rakennustöitä valvoo rakennusmestari Reijonen Haapajärveltä.

Lopullista päätöstä siitä, tuleeko Karvoskylään myös aseman hoitaja, ei ole vielä tiedossa. Karvoskylän laiturivaihde suljettiin lähes kaksi vuotta sitten.