Hitura – Vuosi 1970

Rakentamistyöt Hiturassa ovat sujuneet hyvin. Suunnitelmien mukaan rikastamo voidaan käynnistää helmikuun puolivälin jälkeen. Malmin päällä olevien massojen poisto on edellä aikataulusta. Porausryhmä on jo suorittamassa avolouhoksen pohjan tasausta, ja normaaliin louhintaankin päästään suunnitelmien mukaan, kertoi rikastaman käyttöinsinööri Pertti Koivistoinen Massojen poistossa urakoitsija saavutti helmikuuksi asetetun tavoitteen jo marraskuussa, ja sen jälkeen tällä puolen on töitä jonkin verran hidastettu.

Käyttöhenkilökunta rikastamolle on jo valittu, ja koko rikastamo sitoo vain viisi työntekijää. Kokonaisuudessaankin jäänee työntekijämäärä käyttöaikana 35:n. Malmin kuljetus tapahtuu urakkana, ja se sitoo ehkä 2–3 autoa. Aittoperän paikallistien sillan rakentamisen viivästyminen tietää sitä, että ainakin jonkin aikaa on Hituran malmi kuljetettava Karvoskylän pysäkille Oksavan kautta. Nykyinen renkkusilta ei kestä raskasta liikennettä. Jätevesiallas on valmistunut rakenteiden osalta jo kokonaan, mutta eräillä maanomistajilla on vielä poistamatonta puutavaraa altaassa, mutta nämäkin työt tulevat suoritetuksi määräaikaan mennessä.

Hituran kaivoksen jätevesien laskeminen Kalajokeen oli toisen herran esillä viime torstaina Nivalan kunnantalolla pidetyssä katselmuskokouksessa. Jätevesiä varten tulee Outokumpu Oy rakentamaan Hituraan 20 hehtaarin jätevesialtaan. Outokumpu Oy:n toimesta ilmoitettiin, että jätevesiä tullaan kierrättämään mahdollisimman paljon, niin että Kalajokeen laskettavan veden laatu on sellainen, ettei se tule aiheuttamaan haittoja. Jätealtaasta laskettaisiin vesiä Kalajokeen vain runsaan veden akana 15.4.–30.5. ja 1.10.–30.10.

Katselmuskokouksessa edusti maataloushallitusta jaostopäällikkö Mirja Särkkä, Kokkolan Maanviljelysinsinööripiiriä piiri-insinööri M. Hainio ja diplomi-insinööri Esko Laikari, TVL:n Keski-Pohjanmaan piiriä insinööri Veikko Pirttikoski ja luvan hakijaa Outokumpu Oy:tä diplomi-insinööri Pertti Koivistoinen. Uskottuina miehinä kokouksessa olivat Paavo Sarja ja Arvi Kangas.

Maataloushallituksen edustaja Särkkä totesi, että lupaan asetetaan eräitä määräyksiä. Hän mainitsi muun muassa, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, koska jätevedet tullaan puhdistamaan ensin sitä varten rakennettavassa altaassa ja ne tullaan laskemaan Kalajokeen runsaan vedenjuoksun aikana, keväällä ja syksyllä. Jäteveden määrää ja laatua ei vielä tässä vaiheessa voida tarkoin selvittää, mainitsi Särkkä, joten poisjohdettavan veden jatkuva laaduntarkkailu olisi toteutettava määrällisen tarkkailun ohella. Tarkkailuohjelma on myös riittämätön. Olisi varmistauduttava siitä, ettei tulvavesiä pääsisi puhdistusaltaaseen.

Hakijan edustaja diplomi-insinööri Pertti Koivistoinen uudisti lupahakemuksen ja pyysi kevätkauden juoksutusaikaa jatkettavaksi kahdella viikolla. Tarkoituksena on, että jätealtaasta laskettaisiin vesiä Ainasojaa pitkin Kalajokeen vain 15.4.–30.5. ja 1.10.–31.10. välisinä aikoina. Lisähuomautuksiin vastaa kaivosyhtiö kirjallisesti.

Teollisuusvettä on tarkoitus johtaa puhdistuksen jälkeen takaisin kaivokselle prosessivedeksi, joten poisjohdettavan veden vaikutus Kalajoen veteen on vähäinen. Yhtiö ei esitä korvausten maksamista, koska katsoo, ettei haittoja synny. Tarkkailun suorittaisi Kokkolan maanviljelysinsinööripiiri. Myöhemmin ilmenevistä haitoista on oikeus vesioikeuden päätöksellä saada korvaus hakijalta. Lupaa on pyydetty vuoden 1973 loppuun saakka.

Kokouksessa paikalla olleet toistakymmentä maanviljelijää esittivät Outokumpu Oy:lle korvausvaatimuksia mahdollisesti tulevista haitoista, joista heillä oli kokemuksia Makolan kaivoksen ajoilta. He vaativat, että yhtiön on maksettava korvauksia Ainasojan varrella olevien maiden omistajille. Eräänä korvausperusteena oli se, että alueen laidunnettaville eläimille joudutaan vesi hakemaan muualta. Vaihtoehtona esitettiin, että alueelle vedettäisiin vesijohto. Ilmoitettiin myös, että korvauksia tullaan vaatimaan, jos salaojat tukkeutuvat ja jos pelloille leviää altaasta aineita, jotka haittaavat peltojen kasvullisuutta.

• Rikastamon koekäyttö ja luovutus tehtiin viime maanantaina. Tällöin Outokumpu Oy otti vastaan rakennuksen ja laitteet eri urakoitsijoilta.
• Rakentamistyöt valmistuivat suunnitelmien mukaan helmikuun 16 päivään mennessä.
• Varsinainen rakennustoiminta Hiturassa alkoi viime heinäkuun puolivälissä. Lokakuun 13 päivänä vietettiin harjannostajaisia.
• Rakentamistyöt kestivät kahdeksan kuukautta ja parhaimmillaan ne työllistivät noin 200 miestä.

Kypärä päässä, mutta tyytyväisinä kuuntelivat Nivalan kunnanisät Vihannin kaivoksen johtaja diplomi-insinööri Gunnar Laation selontekoa Hituran kaivoksen käynnistämisestä ja tulevista louhintasuunnitelmista viime torstaina pidetyssä Hituran käynnistämistilaisuudessa.

Puheenvuorossaan johtaja Laatio kertoi, että louhinnan ensimmäinen vaihe käsittää 800 000 tonnia, joka jakautuu neljälle vuodelle. Mikäli rikastamismenetelmät kehittyvät niin, ja hintasuhde säilyy edullisena, niin neljän vuoden kuluttua tulee harkittavaksi louhinnan toinen vaihe, jolloin louhintamäärä olisi kymmenkertainen, eli 8 000 000 tonnia. Tämä malmi on kuitenkin vaikeammin rikastettavaa, mutta uskon että menetelmät jo siihen mennessä kehittyvät niin, että kaivostoiminnan jatkaminen Hiturassa on mahdollista.

Nivalan kunnan onnittelut käynnistyvälle Hituran kaivokselle esitti valtuuston puheenjohtaja Matti Tyhtilä. Kunnanjohtaja Niemelä ja kunnansihteeri Junttila luovuttivat kukkakorin, jonka mukana toivotettiin Hituralle pitkää ikää.

Hituran maastossa suoritetaan kartoitustehtäviä. Outokumpu Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Kaavakartta Oy laatii Hituran kaivosalueelta ja ympäristöstä kartan mittakaavaan 1:2000. Kartoitettava alue käsittää 1 300 ha Hituran ja Makolan ympäristöstä.

Alustavia kenttätöitä varten ovatko työt jo käynnistyneet, ja niitä johtaa teknikko J. Jehkonen. Paikallista aputyövoimaa on 10 miestä jaettuna kolmeen työryhmään. Alustaviin töihin kuuluu, rajapyykkien näkyvöittäminen. Kaikki kartta-alueella olevat rajapyykit merkitään Maakuvausta varten 60×60 cm kokoisilla valkoisilla maastomerkeillä. Ilmakuvaus suoritetaan jo helluntain tienoilla Maanmittaushallitukseni kuvauskoneella. Kuvauksessa käytetään elektronista valosädemittausta, jossa virhe jää ±10 mm/km. Maaston korkeuskäyrät merkitään metrin tarkkuudella. Outokumpu Oy:n lisäksi kartasta tulee olemaan hyötyä myös paikallisille maanomistajille.

Eräs merkittävä vaihe Hiturasn kaivoksen toiminnassa saavutettiin viime lauantaina, kun ensimmäinen rikaste-erä lähti Karvoskylän laiturivaihteelta kohti Harjavaltaa. Hituran nikkelirikastetta lähti ensimmäisessä viiden vaunun erässä 260 tonnia. Malmin kuljetus tapahtuu Outokumpu Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen malmin kanssa yhteiskuljetuksena.

Nopea käynnistyminen

Hituran rakentamistyö aloitettiin viime vuoden heinäkuussa. Harjannostajaisia vietettiin lokakuun puolivälissä ja rikastamo otettiin virallisesti käyttöön helmikuun 19. päivänä. Vajaan neljän kuukauden kuluttua rikastamon käynnistämisestä päästiin viime lauantaina aloittamaan rikasteen kuljetus Hiturasta Harjavaltaan.

520 tonnia viikossa

Rikasteen kuljetus Hiturasta Karvoskylään tapahtuu toistaiseksi Oksavan kautta. Aittoperä–Haapaperä-paikallistien sillan viivästyminen on aiheuttanut sen, että painavien kuljetusautojen on täytynyt kiertää Oksavan kautta.

Malmin kuljetus alkaa jo tällä viikolla säännöllisesti. Hiturari malmirikaste lastataan Karvoskylässä tiistaisin ja lauantaisin. Pyhäsalmen kaivoksen rikastetta kuljettava juna ottaa Karvoskylästä viisi vaunulastia Hituran malmia. Viikoittainen Hituran rikastemäärä nousee näin 520 tonniin.

Rikastetulokset tyydyttäviä

Hituran rikastamon käyttöinsinööri, diplomi-insinööri Pertti Koivistoinen kertoi, että rikastetulokset ovat osittain olleet koerikastetuloksia heikommat. Tämä johtunee siitä, että pintamalmi on ehkä jonkin verran hapettunut. Eräiltä osin malmipitoisuus on ollut rikkaampaa kuin odotettiin. Tällä hetkellä malmin murskaus on ollut hidasta, ja luultavasti joudumme laittamaan toisen murskaamon, malmikiven hienonnan nopeuttamiseksi, mainitsi käyttöinsinööri Koivistoinen.

Viime perjantaina järjestivät Hituran työntekijät toistamiseen päivän kestävän työnseisauksen. Tämä työnseisaus, jolla ei ollut ammattiliiton lupaa, oli ns. korpilakko. Asiasta annettiin puheenvuoro molemmille osapuolille.

Luottamusmies Alpo Laurila:

”Meillä ei ansiot ole laskenut, mutta Vihannin kaivokselta tänne muuttaneiden ansiotaso on laskenut. Vihannissa oli työntekijöillä käytössään yhtiön halvat asunnot, saimme bensiinin 6 penniä halvemmalla ja meillä oli pesula ynnä muita suuren yhtiön sosiaalisia etuja. Meillä onkin syntynyt erimielisyyksiä työantajan kanssa ’Liinamaa-sopimuksen’ tulkinnasta. Me katsomme, että meidän etuja on loukattu ansiotasomme alentuessa. Työnantajapuoli taas vetoaa siihen, että korotuksiin ei mennä, koska sopimus niin määrää. Me olemme vaatineet 70 pennin korotusta tuntipalkkoihin.”

Rikastamon päällikkö Pertti Koivistoinen:

”Periaatteessa en puhuisi mitään omia työntekijöitäni vastaan, mutta kun toinen osapuoli on antanut lausuntonsa, on velvollisuuteni kertoa myös työnantajapuolen näkemys.

Kun työntekijöitä Vihannin kaivokselta Hituraan siirrettiin, se tapahtui vapaehtoisuuden pohjalta. Jo aikaisemmin Hiturassa tai Makolassa työskenteleviltä kysyttiin, haluavatko he muuttaa vastaaviin tehtäviin Hituraan. Jo siinä vaiheessa tehtiin työntekijöille selväksi, että heille ei makseta suurempaa palkkaa Hiturassa niistä menetetyistä eduista, joita Vihannin kaivos tarjosi. Eräille työntekijöille, joita on kaksi tai kolme, ei Hiturasta pystytty osoittamaan vastaavaa tehtävää, mikä heillä oli Vihannissa. Tällöinkin ilmoitettiin siitä, että palkkaus on tehtävän mukainen. Näiden keskustelujen pohjalta työntekijät saivat valita siirtyvätkö vai ei. Se, että meillä työntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot ovat vähän alhaisemmat kuin Vihannissa, johtuu siitä, että meillä on täällä paljon vasta taloon tulleita työntekijöitä. Vastaavasti Vihannissa on pääjoukko sellaisia työntekijöitä, jotka ovat olleet yhtiön palveluksessa koko kaivoksen toiminnan ajan eli 16 vuotta.”