Esitelmä Helsingin Kalevalaisten naisten kekrijuhlassa marraskuussa 2003.
”Ei joulua ennen niin suurena juhlana pidetty kuin kekriä.
Viinaa joivat ukot ja turisivat päissään.”
Kekri
- karjalaisten jumala, karjan ja viljan haltija
- keyri, köyri, köyry; marraskuun 1.päivänä syömingein ja juomingein vietetty vanha syysjuhla, pyhäinmiestenpäivä, joka oli myös vuosipalvelijain muuttopäivä.
- sadonkorjuujuhla, satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä, vuoden suurin merkkipäivä
”Aamulla pottuja, päivällä pottuja,
ja lehemät ku illalla tulee niin taas pottuja.”
”Se on hyvvää potun höystyä, kö käy eineetä kirkolla.”
”Jos keyrinä ratsasti sialla, sai vastauksen,
jos sika vei pahnaan, ei miehestä ennen uutta keyriä ollut tietoa,
jos se ryntäsi portille, kosija ilmaantui.”
Ateria-aikoja ja tarjottavia ruokia
klo 5 | Paljas kahvi |
klo 8 | Eine: leipää, roppavoita, suolasilakkaa, potut ja läskisoosi tai puuro tai jankki tai maitoperunat |
klo 11 | Päiväkahvi |
klo 1–2 jpp | Puolinen: leipää, roppaa, kurria, lihapotut tai lihavelli tai kalapotut tai rössyvelli |
klo 5 jpp | Iltakahvi |
klo 8 jpp | Iltanen: leipää, roppaa, kurria, suolasilakoita, leikattua lihaa,mahasylttyä tai verimakkaraa vuodenajasta riippuen |
klo 6–7 | Aamukahvi |
klo 7–8 | Eine: viili, suolaa, leipää tai kampsu- tai leipäpaistia |
klo 10 | Aamupäivä- eli kymmenkahvi |
klo 12 | Puolinen: maito- tai lihaperunoita tai lihavelliä, puuroa tai muttia |
klo 15–16 | Iltapäiväkahvit |
klo 17–18 | Iltapuolinen: piimää, leipää ja silakkaa |
klo 20–21 | Iltanen: maitovelli tai -keitto, voileipää ja sen päällä lihaa tai suolasilakkaa |
Pitojen ruokalistoja Nivalasta
I
- lihavelli tai lihaperunat
- pöystipaisti, perunat ja hernemuhennos
- paistettu ohraryynipuuro tai punanen hera
II
- hapanleipää, nosteleipää, rieskaa
- voi, maito, sahti
- alatoopi, etikkapunajuuret
- maksalaatikko
- lihasoppa
- pöystipaisti
- hernetuuvinki
- perunat
- lanttulaatikko
- punanen hera tai
marjasoppa ja uunissa paistettu ohra- tai riisipuuro
”Mutti mukava ruoka,
puuro ruuvan puutteessa,
talakkuna talon hävittää.”
”Mutti, mutti mukava ruoka,
mutta Ojakankaassa
syöttiin puurua.”
Mutti
- 4 dl vettä
- 1 rkl voita
- ½ tl suolaa
- 8 dl ohrajauhoja
Kiehauta vesi, voi ja suola. Ripottele ohrajauhot veden pinnalle ja tee jauhokannen keskelle reikä puuhaarukalla. Keitä seosta hiljaisella lämmöllä 30–40 minuuttia, kunnes ohrajauhot kypsyvät ja vesi haihtuu. Hierrä seos haarukkavatkaimella murumaiseksi. Mutti syödään perinteisesti lämpimänä voisilmän ja maidon kera.
”Söi vähitellen ku
Saimi mummu huituvellin.”
Kirnupiimävelli eli Huituvelli
- ½ l vettä
- ½ dl riisiä
- ½ dl rusinoita
- 2½ dl kirnupiimää
- 1 rkl vehnäjauhoja
- ½ dl siirappia
- ½ tl suolaa
- 200 g leipäjuustoa
Laita riisit ja rusinat kiehuvaan veteen ja keitä kypsiksi. Sekoita vehnäjauhot piimään ja lisää riisien ja rusinain joukkoon. Anna vehnäjauhojen kypsyä noin 5 minuuttia. Sekoita velliä koko ajan. Lisää siirappi, suola ja leipäjuustokuutiot ja anna niiden kuumentua.
”Seun sairas, joka ei saata
punastaherraa syyvä.”
Punanen hera
- 6 l täysmaitoa
- 1 rkl juustonjuoksutinta
- ½ t suolaa
Lämmitä 5 l maitoa kattilassa kädenlämpöiseksi. Nosta kattila liedeltä ja lisää juustonjuoksutin hyvin sekoittaen. Anna maidon seistä lämpimässä, kunnes juustomassa on erottunut herasta eli maito on juoksettunut (noin ½ tuntia). Tee juustomassaan veitsellä pari viiltoa ja nosta kattila liedelle. Kuumenna keitto koko ajan varovasti sekoittaen ja anna kiehua. Keitä juustoa välillä sekoittaen 6-8 tuntia, kunnes juusto ja hera muuttuvat punertaviksi. Lisää loppu maito keittämisen puolessa välissä.
”Käyhhän pöytään
täällä on ruohti ruuvalla.”
Tänään pöydässä
- salaatti
- alatoopi
- lanttukuutiot
- hernetuuvinki
- lihasoppa
- rieska, ruisleipä, voi
- maito, kalja
- kahvi ja leipäjuusto
Salaatti eli rosolli
- 2 keitettyä punajuurta
- 2 keitettyä porkkanaa
- 3 keitettyä perunaa
- ½ sipulia
- 3 suolasilakkaa
Alatoopi ei lihahyytelö
- vasikan luisia ruhon osia (pää, sorkat, kylki yms.)
- sisäelimiä
- vettä
- suolaa
- maustepippuria
- (sipulia)
Kollaa vasikan sorkat ja pää eli korvenna ne hiilloksella ja pese. Halkaise pää ja poista aivot. Laita pää, sorkat ja sisäelimet kiehumaan. Kun ne ovat kypsiä, nosta ne jäähtymään. Poista luut ja hienonna lihat ja elimet. Laita ne uudelleen kiehumaan siivilöityyn, maustettuun liemeen. Tarkista maku ja laita alatoopi laakeille vadeille hyytymään.
Lanttukuutiot
- ½ l lanttukuutioita
- ½ tl suolaa
- 2 tl siirappia tai fariinisokeria
- paistamiseen rasvaa
Ruskista lanttukuutiot rasvassa. Lisää mausteet ja anna hautua kannen alla kypsiksi 15-25 minuuttia.
Hernetuuvinki
- herneitä
- vettä ja suolaa (sokeria)
- vehnäjauhoja
- maitoa tai kermaa
- voita
Keitä herneet vähässä vedessä kypsiksi ja suurusta kermaan tai maitoon sekoitetuilla vehnäjauhoilla. Mausta suolalla ja mahdollisesti sokerilla.
Tarjottiin pidoissa perunoiden ja lihan lisäkkeenä.
Lihasoppa 200:lle
- 18 kg luullista naudanlihaa
- 2 kg sianlapaa
- 1 kg porkkanakuutioita
- 1,5 kg makaroneja
- 1,5 kg herneitä
- maustepippureita
- suolaa
- (tarvittaessa vehnäjauhosuurus)
Keitä lihat pippurilla maustetussa vedessä kypsiksi ja kuutioi ne. Lisää yön yli liotetut herneet, makaronit ja porkkanakuutiot lihaliemeen. Lisää lihakuutiot joukkoon, kun muut aineet ovat kypsiä. Mausta suolalla ja suurusta tarvittaessa vehnäjauholla.
Pohjalainen ohrarieska
- vettä tai kurria
- suolaa
- ohrajauhoja
Tee kylmään nesteeseen kova taikina. Leivo taikinasta parin sentin paksuisia rieskoja. Hiero rieskojen pinta tasaiseksi jauhoilla niin, että leipä on laidoilta vahvempi. Pistele leivät ohutpiikkisellä pistimellä. Paista leivät kuumassa uunissa.
Pohjalainen leipäjuusto
- 8 l maitoa
- 2 tl juustonjuoksutinta tai 1 rkl makovettä
- 1 rkl suolaa
Lisää lypsylämpimään maitoon juoksutin. Anna juoksettua lämpimässä paikassa esim hellan reunalla. Kun maito on juoksettunut, riko juustomassa niin, että hera erottuu massasta. Kaada hera pois ja painele massaa astian pohjalle, jotta hera saadaan pois. Nosta juustomassa juustolaudalle ja anna valua. Ripottele pinnalle suolaa ja paista raasun (avotulen) loisteessa molemmin puolin niin, että pinnalle muodostuu ruskeita täpliä.
Syömiseen liittyviä sananparsia
”Mälytöntä syöntiä,
ku Mäntylän häissä.”
”Siinoo talon alakua,
sanoi miniä ku
pystykirnun tullessaan toi.”
”Kuollaan sitä vielä meilläki,
sano ukko ku ei
hautajaisiin käsketty.”
”Arvaako sitä syyvä rumpata
ku justiin pittoihin mennään.”
”Ruummiinpesijät
ensimmäisseen pöyttään.”
”Elekää ryykäkkö eesipöytiin.”
Ruokasanastoa
- aamunen
- aamiainen
- alatoopi
- lihahyytelö
- alusruoka
- alkuruoka
- eeskäyvä
- pitojen tarjoilija, passari, kenkkäri, pitokokki
- ehtoollinen
- illallinen, iltaruoka
- eine
- päivän ensimmäinen ateria, aamiainen, aamupala
- förleeka(ri)
- soppakauha
- huitu
- kirnupiimä
- höystö
- mauste, suuruste: hienoksi hakattua, keitettyä, suolattua eläimen talia, eläimen sisälmyksistä valmistettu liharuoka
- iltanen
- ilta-ateria, päivällinen
- iltapuolinen
- päivä- ja ilta-aterian välillä syötävä ateria
- jankki
- kuivista leivänpalasista veteen keitetty puuro, johon voitiin lisätä voita, liha tai perunaa
- kahavari, kahvari
- pitojen yleismies, miespuolinen häämenojen ohjaaja, miestarjoilija, kahvinkeittäjä pidoissa
- kampsu
- verileipä, palttu
- kenkkäri
- tarjoilija, edeskäypä, hääpitojen järjestyksenvalvoja, juomanlaskija
- klimppi, limppi
- vehnäjauhoista, rasvasta ja rusinoista tehty jauhokokkare
- kormu
- kova syömään
- kropsu
- veriohukainen, veripalttu: ohut pannukakku, uunissa paistettu imelletty perunalaatikko
- pikkueine
- varhaisaamiainen
- puolinen
- lounas tai päivällinen
- päällysruoka
- jälkiruoka
- pöysti
- kinkku; paisti, jossa lihat ensin keitetään ja sitten vielä paistetaan; liharuoka
- roppa, roppavoi
- lämpimästä kermasta nopeasti kirnuttu pehmeä, valkea voi, jota ei juuri huuhdottu eikä vaivattu, vaan se jätettiin huituiseksi ja suolattiin karkealla suolalla
- rupeama
- kahden aterian välinen työaika
- rössy, rössö
- kampsu, kropsu, veripalttu
- särvin
- leivän tai perunan höysteenä syöty ruoka