Etusivu / Perinnepankki / Nivalan kirjaston historiaa

Nivalan kirjaston historiaa

Nivalan kirjastotoiminnan vaiheita

Nivalan kirjastotoiminta sai alkunsa seurakunnan, erityisesti papiston, toimesta. Ensimmäinen kansankirjasto perustettiin Nivalaan, silloiselle Pidisjärvelle, 1860-luvulla, joka oli koko maassa kansankirjastojen perustamisen nousukautta. Seurakunnan kokouksessa (kappelikokouksessa) 2.12.1861 puhuttiin seurakunnalle lahjoitetusta kirjastosta, ja sen ylläpitämiseksi päätettiin kerätä rahaa kaikilta maata omistavilta taloilta. Kirjastoa hoiti kappalainen Antti Henrik Gummerus. Kirjakokoelma kuitenkin hävisi 1860-luvun alkuvuosina.

Kirjastohoitaja pastori Antti Hulkkonen.

Vuonna 1873 apulaispastori Nils Viktor Nordlund otti kirjastoasian uudelleen esille. Kirkonkokous päätti kerätä varat kirjastoa varten rippikoululaisilta, myöhemmin avustusta koottiin myös kuulutettavilta pareilta. Kirjaston toiminta alkoi vuonna 1874; tulot ja menot koottiin huolellisesti tilikirjaan ja kirjat luetteloitiin saapumisjärjestyksessä. Nivalan ensimmäiseksi kirkkoherraksi tuli 1876 Gustav Reinhold Petterson, joka otti valvontaansa myös kirjastoasian. Hänen johdollaan kirjastolle laadittiin säännöt ja valittiin johtokunta 1877. Petterson itse toimi johtokunnan puheenjohtajana kuten myöhemmin muutkin kirkkoherrat. Kirjastonhoitajana toimi 17 seuraavaa vuotta pastori Antti Hulkkonen.

Kirjastohoitaja kauppias Johan Martikainen.

Kirjasto siirtyi kirkontiloista ensimmäistä kertaa yksityiskotiin vuonna 1896, kun uudeksi kirjastonhoitajaksi valittiin kauppias Johan Martikainen. Kirjastonhoitajalle alettiin myös maksaa palkkaa, aluksi 40 mk vuodessa. Perusta sivukirjastojen toiminnalle luotiin jo vuonna 1902. Tällöin kirjaston johtokunta päätti, että sivukylille lainataan tietty määrä kirjoja omaa lainaustoimintaa varten, kunhan kylällä on kirjastotoimintaa varten johtokunta, jonka johdossa on kansakoulunopettaja. Maliskylälle oli kuitenkin jo omatoimisesti perustettu kirjasto vuonna 1900.

Seurakunta luovutti kirjaston Nivalan kunnalle vuonna 1913. Taustalla vaikutti maan kirjastotoimen yleinen kehitys kohti kunnallisia kirjastoja valtionavustuksineen. Kirjoja (sidoksia) oli seurakunnan kirjastohallinnon aikana merkitty kirjaluetteloon yhteensä 1 084. Kirjastoa olivat viimeksi hoitaneet Herman Emil Olkkonen ja Juho Wuori. Kunnan kirjaston ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Josef Cajan, August Wilkuna, Maikki Pietarila, Johannes Laakso ja Heikki Kivimäki sekä puheenjohtajaksi Maikki Kärenlampi, joka sitten hoitikin tätä luottamustointa lähes 20 vuotta. Kirjastonhoitajaksi valittiin Heikki Kivimäki ja kirjasto sijoitettiin hänen kotiinsa. Vuonna 1913 saatiin myös kirjastotoiminnan uusi ohjesääntö. Sääntöjen mukaan kirjastolaitokseen kuului kantakirjasto ja piirikirjastoja. Eri kylille syntyi vuosina 1900–1959 yhteensä 14 piirikirjastoa ja kaksi lainausasemaa.

Vuonna 1920 kirjastonhoitajaksi tuli Toivo Olkkonen ja kirjasto siirtyi Kivimäeltä kunnantalolle. Emil Junttila tuli kirjastonhoitajaksi vuonna 1924, ja hän jatkoi tehtävässään seuraavat neljä vuosikymmentä. Emil Junttilan kauteen ajoittuvat myös kirjaston hankalimmat vaellusvuodet.

Junttilan suurimmat huolenaiheet olivat kirjaston käyttövarojen niukkuus ja jatkuva tilanahtaus. Vuonna 1932 tulipalo tuhosi kirkonkylän kansakoulun. Kunta luovutti omat toimitilansa kansakoululle ja siirsi toimistohuoneensa Manttaalitalolle. Kirjasto siirrettiin tilapäisesti Nivalan Osuusmeijerille 21 m²:n huoneeseen. Vuonna 1934 kirjasto muutti Manttaalitalolle, jossa sillä oli kaksi pientä huonetta yhteispinta-alaltaan 26 m². Vuonna 1939 kunta vuokrasi kirjastolle tilat Seuratuvalta, nyt neliöitä oli 40. Tila-asia oli nyt suhteellisen hyvä, kunnes lastensairaala siirrettiin Seuratuvalle. Kirjasto kokosi taas tavaransa ja siirtyi uuteen kunnantaloon vuonna 1948. Jo kahden vuoden kuluttua kirjasto siirsi kokoelmansa Manttaalitalolle, jossa se oli jo aikaisemminkin toiminut.

Kun kirjaston käyttö ja lainausmäärät lisääntyivät huomattavasti, kävivät nämäkin tilat pian ahtaiksi ja kirjasto sai uudet toimitilat vanhan kunnansairaalan keittiörakennuksesta, joka kunnostettiin kirjaston käyttöön. Uusissa tiloissa lainaaminen aloitettiin vuonna 1958. Täällä kirjasto toimi vuoteen 1965. Kirjaston toimitilat muuttuivat vielä useaan eri kertaan ennen nykyisen rakennuksen valmistumista, ensin vuonna 1965 vanhan kansakoulun piharakennukseen ja vielä vuonna 1972 uusiin tiloihin Asunto Oy Nivalan Lakeuteen.

Pääkirjaston lisäksi kunnassa toimi myös piirikirjastoja eri kylillä. Vanhin näistä oli Maliskylän piirikirjasto, joka toimi vuodesta 1900 aina vuoteen 1967 saakka. Muut piirikirjastot perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä olivat Karvoskylä 1907–1967, Sarjankylä 1910–1967, Järvikylä 1915–1967, Junttila 1929–1967, Välikylä 1929–1967, Ruuskankylä 1929–1967, Korkiakoski 1947–1967, Haapala 1949–1967, Pahkala 1949–1967, Korpiranta 1950–1967, Haikara 1951–1967 sekä Junnon piirikirjasto 1952–1967.

Nivalan kirjastoauto

Kunnan kaikki sivukirjastot lopettivat toimintansa, kun ensimmäinen kirjastoauto otettiin käyttöön 28.11.1968. Kirjastoauton kuljettajaksi valittiin Markku Kangas, joka on siitä asti hoitanut kyseistä virkaa. Reittejä oli aluksi kahdeksan ja pysäkkejä yli yhdeksänkymmentä. Nivalan kirjastoauto sai hyvän vastaanoton kuntalaisilta, sillä lainauksia tehtiin ensimmäisen viikon aikana reilut 3 000 ja uusia lainaajakorttejakin kirjoitettiin peräti 750. 1980-luvun alussa oli esillä uuden kirjastoauton hankkiminen, koska vanha auto oli jo huonokuntoinen. Myös toisen kirjastoautonkuljettaja-hoitajan palkkaamiseen oli tarvetta.

Uusi kirjastoauto hankittiin, ja se otettiin käyttöön syksyllä 1981. Vuonna 1982 perustettiin toinen kirjastoautonkuljettaja-hoitajan virka. Nyt pystyttiin ajamaan kahdessa vuorossa ja kirjastoauton käyntikerrat oli mahdollista kaksinkertaistaa. Nykyinen vuonna 1993 hankittu kirjastoauto nimettiin Eemeliksi pitkäaikaisen kirjastonhoitajan Emil Junttilan mukaan. Kirjastoauto on saanut myös kunniamaininnan Suomen kaunein kirjastoauto -kilpailussa vuonna 1998.

Nykyinen kirjastorakennus

Nykyinen kirjasto rakennettiin entisen Manttaalitalon sekä vieressä sijainneen entisen kunnantalon paikalle. Uusi ja käytännöllinen kirjastorakennus avasi ovensa käyttäjilleen 13.12.1987. Kirjaston asiakastilat sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, jossa ovat aikuisten-, nuorten- ja lastenosastot, tilat musiikin kuuntelulle, käsikirjasto, käsivarasto sekä lehtilukusali, jonka yhteydessä on tilat yleisökahvilalle. Käsikirjaston yhteydessä on tilat myös sukututkijoille mikrofilminlukulaitteineen. Henkilökunnan sosiaaliset tilat ja työhuoneet ovat myös tässä kerroksessa. Eteisaulassa on lasikaapistot, joissa voi pitää pienimuotoisia näyttelyitä. Kirjastorakennuksessa on Jokilaaksojen Musiikkiopistolla toimitilat; vuodesta 1989 kirjaston alakerrassa on toiminut Tillari-Galleria, jossa on vaihtuvia näyttelyitä.

Nykyistä edeltäneet kirjastorakennukset

Manttaalitalo, kirjasto toimi tässä rakennuksessa vuosina 1896–1905, 1934–1939 sekä 1950–1958.

Kunnantalolla vuosina 1921–1932.

Nivalan Osuusmeijeri, kirjaston tilapäinen sijoituspaikka 1933–1934.

Seuratuvalla parissa pikku­huoneessa vuosina 1939–1948.

Kunnantalon yhteydessä vuosina 1948–1950.

Vanha kunnansairaala, kirjastolle vuokrattiin 40 m²:n huone vuosiksi 1958–1965.

Kansakoulun piharakennuksessa vuosina 1965–1972.

As.oy Nivalan lakeuden vuokratiloissa vuodet 1972–1982.

Ostoskeskuksen tiloissa kirjasto toimi vuosina 1982–1987.

Sisäkuvia aiemmista kirjastorakennuksista

Sisäkuva As.oy Nivalan lakeudessa toimineesta kirjastosta.

Sisäkuva Nivalan Ostoskeskuksessa sijainneesta kirjastosta.

Emil Junttila vuonna 1961 vanhan kunnansairaalan tiloissa sijainneessa kirjastossa. Emil Junttila toimi kirjastonhoitajana 1924–1964.

Kirjastoautot

Nivalan piirikirjastot korvannut kirjastoauto oli käytössä vuosina 1968–1981.

Nivalan kirjaston toinen kirjastoauto oli käytössä vuosina 1981–1993.

Nykyinen vuonna 1993 hankittu kirjastoauto nimettiin Eemeliksi pitkäaikaisen kirjastonhoitajan Emil Junttilan mukaan.

Kuvalähde

Nivalan kaupunginkirjasto sekä Jarmo Pylkkönen