Tämän lehden 14 numerossa on nimim. ”Asiaa seurannut” selostanut kyseellistä kapinaa. Siitä kyllä selviää, että, perussyynä, oli yleinen talouspula.
Maataloutta vieroksuvalla taholla tuotiin esiin talouspulan syinä mm., että talolliset rakentivat kalliita sementtitiilinavetoita. Asia siinä suhteessa oli sellainen, että, ainoastaan jotkut navetan rakentajat joutuivat pulaan. Yleisimpänä pulan syynä, oli luonnottoman suuret pankkivelkain korot. Ne jotka joutuivat vekseleillä velkojaan hoitamaan saivat maksaa korkoja enemmän kuin kaksinkertaisesti jos korko olisi ollut 6 %. Oli tapauksia, että velallinen maksoi vajaassa kymmenessä, vuodessa korkoja niin paljo, että, jos korko olisi ollut 6 % olisi ei ainoastaan korot vuotuisesti tulleet maksetuksi, mutta myöskin pääoma kuitiksi.
Oli niitä muitakin tyytymättömyyden lietsojia, eikä yksin pulamielet. Lietsottiin tyytymättömyyttä hallitusta vastaan monella taholla. Muistetaanhan ”Mäntsälän kapinakin”. Yhtenä, sellaisena tyytymättömyyden levittäjänä oli, eli ainakin sellaiseksi tarkoitettu, loistopaperille painettu kuvitettu julkaisu. Siihen oli otettu useista kunnista kuviakin esimerkiksi kuntain huonosta taloudenhoidosta. Joku vuosi sitä ennen valmistunut Nivalan kunnalliskotikin oli saanut kunnian esiintyä. kuvattuna, tekstin mukaan jonkunlaisena ”koikkalaisena.”
”Näivetystauti” hevosissa lienee ollut sitä, jota nyt nimitetään ”puutostaudiksi” Edellisen vuoden syyskesä oli hyvin sateinen, jonka vuoksi kaurat tuli huonoja, siitä aiheutti kotieläinten yleensä, huono kunto.
Konisyynin kanssa olin suoranaisessa tekemisissä sen verran: kun minulla oli 25 vuotias ruuna, joka ikänsäkin Vuoksi oli talvella jonkun verran kuivakarvanen. Eläinlääkärit tutkivat ruunan verta, totesivat näivetystautiseksi. Sanoin ”ei liene mitään näivetystautia, kun eilen hain myllystä. tuhannen kilon jauhokuorman ja rautatien ylikäytävällä vastamäessä aukesi rinnus, kun vedin rinnustimen kiinni niin ruuna ilman erikoista ponnistelua lähti kävelemään.” Sitten eläinlääkäri sanoikin, ”onhan se vanhan hevosen veri jo muutoinkin vaaleaa.”
Mitä tulee siihen kuuluisaksi tulleeseen ”Ruuttusen ruunaan” niin siitä selitti äskettäin joku läsnäolleista seuraavaa: Se ei ollut mikään huono koni, mutta se oli tuotaissa ajettu pahoin märäksi ja kun se sitten joutui lähes päiväkauden seisoa värjöttämään vuoroaan odotellen, niin se näytti silloin huonommalla kun mitä se todellisuudessa oli! Kertoja jatkoi: ”Se mies joka sen hevosen toi, esiintyi koppavasti, ehkä sekin vaikutti että ruuna määrättiin tapettavaksi.”
Lisään tähän vielä muutamia ”Eskon puumerkkiä.”
Kun monet uteliaat kävivät siellä Kuoppalassa katsomassa ”pulaleiriä”, niin sellaisia uteliaita siellä oli—silloinkin kun ”pulamiehet” pidätettiin. Oli mm. nyt vielä elossa oleva 8.10.1863 syntynyt Matti Konttilakin—Vanhantalon Matti joka sitten kunnantalolle tuotuna ihmetteli kun hänkin joutui kiinni ”vaikka ei ole kenellekään velkaa”. Kuoppalan isäntä, joka ei ollut mukana pulaliikkeessä oli puhelimella varoittanut nuorempia velimiehiänsä pysymään kotonansa, eikä lähteä mihinkään rähinöihin. Pulamiesten kokiksi joutui Taneli Antinp. Konttila, kun oli tunnettu sukkelana, palvelevana pitojen kokkina. Yhtä hyvin ehkä enemmänkin rangaistavia olisivat olleet ne ”kunnanmiehet”, jotka järjestivät annettavaksi ruoka-aineita kunnan maksettaviksi sen sijaan, että olisivat kehoittaneet pulamiehiä, menemään kotiinsa.
Muutamia vuosia myöhemmin kävin silloisen maatalousministerin ym. kanssa katselemassa Sukevan varavankilan laitoksia ja viljelyksiä. Vankilan johtaja sanoi hänelle jääneen hyvän käsityksen ja kauniit muistot Nivalan pulamiesvangeista.
nim. H.S.
Nivala-lehti 15/1950