Maaliskuussa 1928 laadittiin Aukusti Korkeakosken talossa Riihimäessä kunnanvaltuustolle pyyntökirjelmä, jotta saataisiin perustaa syksystä lähtien oma koulu Koskenperän lapsille. Pyyntöön suostuttiin ja kesällä oli koululla haettavana miesopettajan virka. Ensimmäisen vaalin tulos kuitenkin mitätöitiin ja vasta kolmannella kerralla paikka saatiin täytettyä. Opettajaksi tuli Katri Planting Oulusta. Poikien käsitöitä opetti maanviljelijä Aukusti Korkeakoski.
Koulu aloitti toimintansa vuokrahuoneistossa Sahalan talossa, jossa opettajalla oli käytössään kokonaista kolme huonetta. Näissä tiloissa koulu toimi viisi vuotta ja siirtyi sitten viideksi vuodeksi Koskelaan. Opettaja Planting muutti jo vuoden päästä naapurikoululle Jokikylälle, ja uudeksi opettajaksi valittiin Kaarina Hakanen, joka viihtyi koulussa 37 vuotta.
Koskenperä oli silloin Nivalan syrjäkulmia, huonojen tieyhteyksien takana. ”Eihän sinne pääse kuin lentävä lintu,” arveli autoilija, joka toi opettaja Hakasen koululle. Koulutyö pääsi kuitenkin hyvin alkuun, vaikka sähköjä ei ollut ja syksyisin lapsien kouluuntulo viivästyi maatöiden ja paimennuksen takia. Aluksi pidettiin muutama viikko alakoulua ja syyskuun lopulta lähtien yläkoulua. Jo alusta alkaen pyrittiin lasten koulunkäyntiä helpottamaan jakamalla maitoa ja leipää ja 1930-luvun lopulta lähtien keittoa varattomille oppilaille. Myös vaateapua annettiin.
Kun oppivelvollisuus Korkeakosken koululla astui täyteen voimaan 1937, oli koulussa oppilaita yläkoulussa 37 ja alakoulussa 29, mikä sai johtokunnan ryhtymään toimiin alakoulun opettajan saamiseksi. Samalla suunniteltiin uutta koulua, sillä silloisiin tiloihin ei toista luokkaa mahtunut. Alakoulua varten vuokrattiin Frans Korkeakoskelta tupa ja kaksi kamaria yhdeksi vuodeksi. Ensimmäisenä alakoulunopettajana toimi Kerttu Särkilahti 1937—1938.
Kevättalvella 1938 alkoivat uuden koulun rakennustyöt — ajan tavan mukaan urakalla. Työn tekivät Heikki ja Matti Parttimaa, ja tarkastuksessa todettiin työ kaikin puolin hyvin tehdyksi. Koulu rakennettiin tyyppipiirustusten mukaan hirsistä ja maalattiin punaiseksi; vuorilaudoituksen se sai myöhemmin. Opettajalla oli 2 ha viljeltyä ja navetta, sillä sen katsoi johtokunta ”ei ainoastaan tarpeelliseksi vaan aivan välttämättömäksi”. Koulun pihapiirin kunnostivat kyläläiset kökällä.
Koulun vihkiäisjuhla pidettiin karbidilamppujen valossa 20. joulukuuta 1938. Sotavuosina koulunpito oli joksikin aikaa keskeytettävä, sillä koululla oli majoitettuna evakkoja. Alakoulun opettajana vuodesta 1938 toiminut Helvi Ylitalo osallistui lottatyöhön ja opettaja Hakanen Vapaahuollon tehtäviin. Koululla jaettiin avustuksia, tehtiin käsitöitä ja opastettiin nuorisoa elintarvikkeiden hankinnassa.
Kolmiopettajaisena toimiessaan koulun tilat eivät riittäneet, vaan 1954 oli vuokrattava alakoululle luokka Jatkolasta. Tällöin suunniteltiin koulun laajentamista, mutta oppilasmäärien nopeasti laskiessa suunnitelmista luovuttiin. Vuonna 1965 oli oppilaita 42, ja opettaja Hakasen jäädessä eläkkeelle 1966 lakkautettiin samalla koulun kolmas opettajanvirka.
Vuonna 1946 oli oppilasmäärä kasvanut siinä määrin, että miesopettajan virka julistettiin haettavaksi. Valitettavasti vakituista opettajaa ei saatu, vaan virkaa hoitivat lukuisat viransijaiset. Myös alakoulunopettaja vaihtui usein. Vuodesta 1946 ovat koulun opettajat vaihtuneet seuraavasti: Anna-Liisa Päivärinta 1946—1947 ja 1954—1955, Tyyne Päätalo 1946—1949, Olga Järkkälä 1947—1948, Toini Laakso 1949—1951, Hilkka Nurminen 1951—1952, Erkki Isoniemi 1952—1953, Pentti Koutonen 1953—1954, Ahti Koutonen 1954—1955, Matti Joensuu 1955—1956, Aili Hertala 1957—1966, Ritva Hakanen 1957—1958, Jouko Löytynoja 1958—1959, Eino Hosio 1959—1960, Annikki Korkiakoski 1959—1960, Antero Taanila 1960—1961, Maija Mähönen 1964—1965, Aulikki Alatalo 1965—1966, Raili Pitkänen 1968—1974. Vuonna 1961 koulu vihdoin sai vakituisen miesopettajan — Eero Haapakosken. Koulun toisena opettajana aloitti vuonna 1974 Kerttu-Liisa Hurskainen. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Rikhard Kukkola vuodesta 1935 vuoteen 1965.
Vuodesta 1973 koulun virallisena nimenä oli Korkiakosken ala-aste, sillä onhan nivalalaisten suussa aina korkea vääntynyt korkiaksi.
Korkiakosken 11 oppilaan koulu lakkautettiin vuonna 1992.