Sunnuntaina 1.12. pidettiin Nivalassa Kyösti Kallion muistojuhla, kuten Kalevassa on jo uutisena kerrottu. Muutettuaan v. 1895 Ylivieskasta Nivalan Heikkilän isännäksi perusti Kyösti Kallio jo saman vuoden marraskuun 16. pnä ensimmäisen nuorisoseuran, jonka esimiehenä hän toimi 10 vuotta. Hänen aloitteestaan perustettiin myös seuralehti ”Säkeniä”, johon hän ahkerasti kirjoitteli, vieläpä silloinkin, kun oli eduskunnan puhemiehenä ja hallituksen päämiehenä.
Muistojuhlassa luettiin kaksi Kyösti Kallion seuralehti ”Säkeniin” kirjoittamista kirjoituksista vuosilta 1907 ja 1930. Molemmista näistä kirjoituksista kuvastuu Kyösti Kallion suuri kotiseuturakkaus sekä kiintymys kotiseudun nuorisoseuratyöhön. Tässä työssä hän itsekin pääasiallisesti kehittyi suureen tehtäväänsä, joka lopuksi johti hänet maan asioiden korkeimmaksi kaitsijaksi, valtakunnan presidentiksi.
40 vuotta kestäneen valtiollisen toimintansa aikana Kyösti Kallio piti tuhansia puheita, kuten hänen tyttärensä, kansanedustaja Kerttu Saalasti pitämässään juhlaesitelmässä mainitsi. Eduskunnan pitkäaikainen sihteeri, Esko Hakkila on koonnut Kyösti Kallion puheet kokoelmaksi, josta kansanedustaja Saalasti luki kolme puhetta. Ensimmäinen puhe oli vuodelta 1922 ja Kallio oli pitänyt sen mainitun vuoden kesäkuussa kotimaisen työn viikon alkajaisjuhlassa, Helsingissä. Toinen puhe oli vuodelta 1927 ja pidetty eduskunnassa. Siinä puheessa Kallio tarkasteli 10-vuotiaan Suomen itsenäisiä saavutuksia. Kolmas esitetty puhe on luettu eduskunnasta Kyösti Kallion kuoleman jälkeen. Se on jäähyväispuhe eduskunnalle ja Suomen kansalle sekä testamentti tuleville tekijöille. Puheessaan hän kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä sekä selostaa niitä periaatteita, joita hän on valtiollisessa toiminnassaan ja erityisesti presidenttinä ollessaan noudattanut. Ne periaatteet ovat olleet kansan eheyttäminen yksimieliseksi poistamalla eri yhteiskuntaluokkien ja puolueiden väliset riitaisuudet. Tämän hän toteaa talvisodan aikana tapahtuneenkin ja hän hartaasti toivoo, että tämä talvisodan aikana saavutettu yksimielisyys säilyisi. Varteenotettava testamentti nykyisillekin puoluejohtajille, maalaisliittolaisillekin. Puhe päättyy sanoihin: ”Jumala synnyinmaata suojelkoon”.
Kalevan pitkäaikainen Nivalan asiamies Eemeli Junttila, joka itsekin on ollut Nivalan nuorisoseuran esimiehenä ja paljon mukana nuorisoseuratyössä, kertoi Kyösti Kalliosta:
”Niinä 10 vuotena, jotka Kyösti Kallio oli Nivalan nuorisoseuran esimiehenä, hän joutui monta kertaa itse suorittamaan kaikki juhlien ohjelmanumerot: pitämään puheet, lausumaan runot jne. Kun läänin ensimmäinen karjakko, Maikki Kärenlampi, joka oli myös 10 vuotta seuran esimiehenä, tuli tähän virkaan, muuttui ohjelmansuoritusten menettelytapa. Hän vaati jyrkästi jokaisen ohjelman suorittajaksi määrätyn itse suorittamaan ohjelmanumeronsa. Vieläpä määräsi rangaistuksen sellaiselle, joka jätti ohjelmanumeronsa suorittamatta.
– Kyösti Kallio kuului Nivalan nuorisoseuran johtokuntaan vuoteen 1920 asti ja pysyi nuorisoseuramiehenä koko ikänsä. Minä toimin tavallaan yhdysmiehenä Kyösti Kallion ja Nivalan nuorisoseuran välillä, sillä minulta hän aina Nivalassa käydessään kyseli nuorisoseuran asioita ja toimintaa. Kaikki nivalalaiset olivat Kyösti Kalliolle samanarvoisia.”