Satavuotias Maalaisliitto – Nivalaan läheisesti liittyviä välähdyksiä puolueen historiassa

Yleisen äänioikeuden tultua voimaan alkoi syntyä uusia poliittisia ryhmittymiä. Tuona vuonna 1906 alkoi Maalaisliitonkin toiminta. Pienestä alusta on kehittynyt yksi Suomen merkittävimmistä puolueista: Sen nimi muutettiin 1960-luvulla ja tunnetaan nyt nimellä Suomen Keskusta.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa Maalaisliitto sai vain 5,8 prosentin ääniosuuden ja 9 kansanedustajaa. Kasvu on ollut niin voimakas, että tällä hetkellä Keskusta on suurin eduskuntapuolue ja kilpailee tulevissa maalisvaaleissa nykyisestä asemastaan kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien kanssa.

Tässä kirjoituksessa ei käsitellä puolueen valtakunnallista vaikutusta, vaan esitellään lyhykäisesti muutamia satavuotistaipaleen tapahtumia, jotka hyvin läheisesti liittyvät Nivalaan.

Kyösti Kallio oli se mies, joka jo puolueen starttivaiheessa toi Nivala-nimen hyvin näkyvästi esille. Hän ja Santeri Alkio muistetaan Maalaisliiton alkuhistorian todellisena voimaparina. Kallio edusti Piippolan tuomiokunnan talonpoikia jo viimeisillä säätyläisvaltiopäivillä ja siitä lähtien välittömästi Maalaisliittoa kansanedustajana vuoteen 1937 asti, jolloin hänet valittiin maan päämiehen korkeaan virkaan. Kansanedustaja-aikanaan Heikkilän isäntä ehti toimia muun muassa neljän hallituksen pääministerinä, moninkertaisena eduskunnan puhemiehenä sekä Suomen Parikin johtokunnan jäsenenä.

Nivalan maalaisliittolaisia edustajia yhtä aikaa samassa eduskuntaryhmässä

Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1919 Maalaisliitto kasvoi suurimmaksi porvarilliseksi puolueeksi. Se sai silloin 16 lisäpaikkaa. Nivalalaiset olivat kuulemma erittäin yllättyneitä vaalituloksen selvittyä, kun Kallion lisäksi toinenkin pitäjäläinen, maanviljelijä Matti Oja valittiin Maalaisliiton kansanedustajaksi.

Seuraavissa, eli vuoden 1922 vaaleissa Oja ei asettunut ehdokkaaksi. Hänen sijalleen asetettiin ehdokkaaksi silloinen pitäjänapulainen, myöhemmin kirkkoherra Lauri Mustakallio. Muistan lapsuuteni ajalta, kun ihmiset kertoivat, että osa kokoomuslaisistakin äänesti Maalaisliittoa. Tämä arvelu varmaankin piti paikkansa. Maalaisliitto sai noissa vaaleissa ennätyksellisen äänisaaliin 73,6 prosenttia antoi tukensa sen ehdokkaille.

Ainoalaatuisena voidaan pitää sitä, että kaksi lähinaapurusta toimii kolmen vaalikauden ajan samassa eduskuntaryhmässä, kuten Kallio ja Mustakallio. Heikkilän talon ja Similän pappilan välinen matka on vähän yli puoli kilometriä. Jatkosodan jälkeistä vuoden 1948 vaalitulosta Nivalan Maalaisliiton osalta ihmeteltiin koko valtakunnassa. Silloin valittiin pitäjästä kolme Maalaisliiton kansanedustajaa, maanviljelijä Yrjö Hautala, agronomi Kerttu Saalasti ja maallikkosaarnaaja Yrjö Saari.

Nivalan Maalaisliiton raju romahdus

Kaikkein selkeimmät ja eräiltä osin ikävimmät muistikuvat minulla on vuoden 1933 eduskuntavaaleista. Olin silloin vasta 12-vuotias poikanen, mutta ymmärsin mistä oli kysymys. Luin sanomalehdistä tulevia vaaleja selventävistä asioista ja kuuntelin kylän vaalitilaisuuksissa poliitikkojen puheita sekä kiivaita väittelyjä.

Paha pula-ajan puristus, julkisten pakkohuutokauppojen vyöry, konikapina ja muut köyhän ajan vaikeudet olivat ainakin osasyynä siihen, että Kalajokilaaksossa perustettiin uusi puolue. Kansanpuolue. Sitä nimitettiin Nivalassa aivan yleisesti Pulapuolueeksi.

Nivalalaisilla oli ratkaiseva osuus pulapuolueen vaiheissa. Pitäjästä saatiin edustavia eduskuntaehdokkaita. Erityisesti muistan Yrjö Hautalan ja Heikki Niskasen havainnolliset puheet. Heitä kuunneltiin ja myös äänestettiin. Suuryllätys tapahtui, kun kumpikin valittiin kansanedustajaksi. Kaksi Nivalan miestä muodosti oman eduskuntaryhmän.

Maalaisliitto kärsi satavuotishistoriansa katkerimman tappion. Nivalassa sen ääniosuus väheni 47 prosentilla. Sitä äänesti vain 26,2 prosenttia. Pohjoispohjanmaan piiristä Maalaisliitto sai ainoastaan kaksi edustajaa, nimittäin Nivalan Kyösti Kallion ja Kalajoen kappalaisen Vilho Heikki Kiviojan.

Pulapuolueen historia oli hyvin lyhyt. Hautala putosi eduskunnasta jo 1936. Hän ja hänen kannattajansa palasivat Maalaisliittoon. Niskanen valittiin eduskuntaan vielä 1936 ja 1939, mutta hänkin siirtyi Maalaisliiton ryhmään 1941.

Syttyikö vennamolaisuuden kipinästä tuli Nivalassa?

Kysymykseen ei mistään löydy varmaa vastausta. Asiakirjojen perusteella vain tiedetään, että ylijohtaja Veikko Vennamo oli Maalaisliiton 50-vuotisjuhlakokouksessa maalaisliittolainen. Hän esiintyi jopa niin keskeisenä edustajana, että oli puheenjohtajavaalissa eduskunnan puhemies V. J. Sukselaisen vastaehdokkaana. Ennätysmääräinen kokousedustajien joukko äänesti kuitenkin Sukselaisen puolueen puheenjohtajaksi.

Ex-kansanedustaja Väinö Raudaskoski muisti joidenkin Nivalan juhlakokouksen edustajien kertoneen, että Vennamo ei jäänyt kuuntelemaan opetusministeri Johannes Virolaisen alustusesitelmää, vaan poistui kokouksesta heti puheenjohtajavaalin päätyttyä. Ehkäpä tappion kärsinyt mies jo kotimatkalla suunnitteli uuden puolueen perustamista.

Vennamo erosikin Maalaisliiton ryhmästä ja perusti Pientalonpoikien Puolueen 1959. Uusi puolue ei kuitenkaan saanut vuoden 1962 vaaleissa yhtään edustajaa. Kun nimi muutettiin Suomen Maaseudun Puolueeksi, niin Vennamosta tuli sen ensimmäinen kansanedustaja 1966.

Maalaisliitto oli muuttanut nimensä Keskustaksi ja menetti vuoden 1970 vaaleissa 13 kansanedustajan paikkaa. SMP sai suursaaliin 18 edustajaa. Sanottiin mopoilevan Eino Poutiaisen auttaneen monta ensikertalaista parlamentin paikalle. Nyt SMP on kokonaan kadonnut puoluekartalta, mutta Keskusta sitkeän uurastuksen ansioista noussut pääministeripuolueeksi.

Keskustan nykytilanne Nivalassa

Suomen Keskusta on tällä hetkellä Nivalan puolueista ylivoimainen ykkönen, kuten satavuotisen historiansa ajan on ollutkin edeltäjänsä lailla, lukuun ottamatta 1930-luvun pulapuolueen lyhyttä jaksoa. Kaksi tekijää mainitsen näin pitkäaikaisessa pinnalla pysymisessä: Ensimmäinen on menneitten polvien mallikelpoinen aherrus ja toinen yhäti jatkuva vapaaehtoinen työ. Kunnallisjärjestö sekä eri kylien toimivat paikallisosastot ansaitsevat kiitosmaininnan.

Entinen pitäjäpäällikkö ja Sarjankylän paikallisosaston pitkäaikainen puheenjohtaja Jaakko Vuolteenaho kertoi, että Nivalassa ovat toiminnassa seuraavat Keskustan kyläosastot: Ahde, Haapala-Kotila, Haikara, Järvikylä, Karvoskylä, Korpiranta, Maliskylä, Nivalankylä, Padinki, Ruuskankylä, Sarjankylä ja Välikylä.

Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saamisesta on nyt kulunut sata vuotta. Parhaillaan valmistaudutaan ensi maaliskuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. Silloin aloitetaan toinen vuosisatainen taivallus tässä merkittävässä tehtävässä. Jokaisen naisen ja miehen etuoikeutena on osallistua siihen äänestykseen, jossa ratkaistaan maamme lakeja säätävän elimen kokoonpano.

Lähdeluettelo