Antti Aitamurron kilpailukausi kesti ainoastaan 8 vuotta vuodesta 1898 vuoteen 1905, jona aikana hän kuiteinkin suoritti niin loistavia hiihtoja, että hänet täysin ansaitusti voidaan katsoa kuuluvaksi suomalaisten suurhiihtäjien kunniakkaaseen kaartiin.
Oulun hiihdoissa 20-vuotiaana nuorukaisena
Juho ja Aapo Aitamurrosta on sanottu, että he harjoittelivat ahkerasti hiihtoa, Murronkylän Alaperän suon, joka oli noin 5 kilometrin mittainen, he saattoivat hiihtää edestakaisin yhdellä harjoituskerralla useastikin. Sen sijaan nuorimmaisesta, Antista, on kerrottu, ettei hän uhrannut harjoituksiin aikaa juuri laisinkaan. ”Mutta silti hän hiihti komeasti”. Ilmeisesti hänellä oli luonnostaan niin hyvät hiihtolahjat, että pärjäsi kilpailuissa ilman harjoitteluakin.
Ensimmäisen kerran Antti Aitamurto osallistui Oulun hiihtoihin 20-vuotiaana nuorukaisena 1898 ja pääsi tässä ”kautta maan tunnetussa hiihtokilpailussa” ensimmäisellä yrittämällä palkintosijoille. Hänen veljensä Aapo, joka silloin oli 22-vuotias, saavutti voiton. Toisetkin kärkipään hiihtäjät Haapaveden Niku Ritola ja E. Karvonen sekä Kärsämäen J. Niemelä ja Kuusamon J. Pitkänen olivat yllätysnimiä. Vanhat tekijät jäivät minuuttikaupalla.
Aitamurrot suksivoiteen mainostajina
Samana vuonna 1898 lähes kaikki Oulun hiihdoissa alkupäähän sijoittuneet kilpailivat Kajaanin hiihdoissa. Kerrotaan, että Antti Aitamurtokaan ei ehtinyt käydä kotonaan, vaikka matka Oulusta Kajaaniin kulki Utajärven kautta.
Kajaanin kilpailut jouduttiin pitämään kovassa räntäsateessa, joten keli oli todella raskas ja vaati hyviä voimavaroja. Antti oli ruumiinrakenteeltaan kevyt mies, mutta erittäin voimakas ja erottautui loppukilometreillä johtoon. Näissä Kajaanin kilpailuissa Antti Aitamurto voitti muun muassa sellaiset tunnetut suurhiihtäjät kuin Haapaveden Antti Ahola ja Iin Kalle Jussila.
Kerrotaan Antin käyttäneen näissä Kajaanin kilpailuissa Blixt -nimistä suksivoidetta. Tätä voidetta oli hänen veljensä Aapo suositellut sanomalehdessä. Jussi Kirjavainen, joka on pätevin asiantuntija viime vuosisadan hiihtourheilussa, sanoo Aapo Aitamurron Blixt suksivoidesuosituksen olevan ensimmäinen laatuaan, kun suksivoidetta on mainostettu tunnetun hiihtäjän nimissä.
Antistakin kehittyi Oulun hiihtojen voittaja
”Ei kahta ilman kolmatta”. Tämä suomalainen sananparsi on kirjaimellisesti totta, kun puhutaan Utajärven Aitamurron veljeksistä. Vanhemmat veljet Juho ja Aapo olivat jo aikaisemmin kirjoituttaneet nimensä Oulun hiihtojen voittajien luetteloon. Vuonna 1904 oli vuorossa nuorimman veljen pääsy tähän hiihtourheilumme kunniakkaaseen nimilistaan.
Silloisissa Oulun hiihtojen kuvauksissa kerrotaan, mitenkä Antti Aitamurto sauvoi Oulussa uljaasti ja jätti vanhat tekijät helposti taakseen. Ensimmäisen suomalaisen suurhiihtäjän Aappo Luomajoen poika, hänenkin ristimänimensä oli Antti, sai näissä Oulun hiihdoissa toisen palkinnon. Sen jälkeen saapui maaliin vielä pari muutakin varsin tuntematonta hiihtäjää ja vasta heidän jälkeensä minuuttikaupalla ”poikasista” jääneinä kuulut suurhiihtäjät Ahola, Jussila, Heikkilä, Eklund ynnä muut.
Tämän hiihtäjäuransa huomattavimman voiton jälkeen Antti Aitamurto ei liene kovin vakavissaan enää kilpahiihtoa harrastanutkaan. Samana talvena hän vähän myöhemmin pidetyissä Kajaanin hiihdoissa sijoittui Aholan ja Heikkilän jälkeen kolmanneksi.
Vuoden 1904 keväällä Antti Aitamurto solmi avioliiton ja tämän tärkeän elämän taitekohdan jälkeen hiihti enää ainoastaan yhden kilpailun. Vuoden 1905 Oulun hiihtoihin hän vielä totuttuun tapaan osallistui. On kerrottu, että Antti ei niistä kilpailuista enää voittoa edes tavoitellut, mutta kuitenkin hän näissä jäähdyttelykisoissakin sijoittui kahdeksanneksi, vaikka ”Ritolan kanssa haastelivat ja muina miehinä, kiirettä pitämättä tulivat maaliin. Ritola oli hiukan edellä ajanottajien kohdalla.”
Suurhiihtäjä maanviljelijänä ja kauppiaana
Elina Aitamurto, joka on Antti Aitamurron pojan vaimo, kertoi, että hänen appensa on ollut paitsi mestarihiihtäjä myös esimerkillisen ahkera ja eteenpäinpyrkivä mies.
Nuoruudessaan hän teki metsä- ja maanviljelystöitä kuten vanhemmat veljensäkin, mutta lisäksi ryhtyi harjoittamaan myös kauppatoimintaa. Antti Aitamurto perusti 1900-luvun alussa kyläkaupan Utajärven Murronkylälle ja tällä toiminnalla hankki pääomaa oman tilan ostoa varten.
Myöhemmin Antti osti naapuripitäjästä Muhokselta Mankila -nimisen tilan, jossa aluksi oli vain vähän peltoa. Tarmokas yrittäjä hankki vähitellen lisää maata ja raivasi uutta peltoa sekä piti edelleenkin kauppapuotia. Näin Mankila kasvoi ja vaurastui elinkelpoiseksi tilaksi, jonka navetassa pidettiin jo 1920-luvulla toistakymmentä lehmää.
Muhoksen Mankila on edelleenkin Aitamurto-suvun omistuksessa.
Liitto 5.1.1982
Teksti:
Väinö Vähäsarja