Etusivu / Samuli Autio

Samuli Autio

Autio, Samuel (Samuli) Ilmari, jääkäriluutnantti ja majuri, syntynyt Jalasjärvellä marraskuun 13. päivänä 1889, kuollut Helsingissä elokuun 14. päivänä 1968.Vanhemmat talollinen Juho Anshjelm Autio ja Johanna Matilda Ojaniemi. – Jalasjärvellä syntynyt Samuli Autio muutti perheensä mukana Nivalaan 1891.

Kansakoulun jälkeen hän kävi Oulaisten maamieskoulun 1911-12. Jonkin aikaa hän oli maanviljelystöissä ja metsätyönjohtajana Kittilässä. 1930 Samuli Autio suoritti yksityisesti keskikoulun Orimattilan yhteiskoulussa.

Sotien Välissä ja vuoden 1942 jälkeen hän oli mm. KOP:n Vaajakosken konttorin johtajana 1939-42 ja R. Nordström Oy:n palveluksessa 1942-48. Helsinkiin Autio muutti 1926. Hän opetti Loviisan yhteiskoulussa voimistelua 1943-46 ja oli Suomen Maalarimestariliiton palveluksessa 1948-58, jolloin jäi eläkkeelle.

Hän oli Jyväskylän seudun rintamamiesyhdistyksen puheenjohtaja ja Rintamamiesliiton hallituksen jäsen 1940-42. Samuli Aution sotilasura alkoi värväytymisellä jääkärikoulutukseen. Hän saapui Saksaan Lockstedin koulutusryhmään 3. Komppaniaan 9.11.1915.

Hänet ylennettiin apulaisryhmänjohtajaksi (Hilfsgruppenfuhreriksi) 4.4.1916 ja ryhmänjohtajaksi 2.12.1916. Hän osallistui muiden suomalaisten jääkäreiden tavoin Kuninkaallisessa Preussin Jääkäripataljoona 27:ssa taisteluihin Misse-joella ja Riianlahdessa.

Autio suoritti räjäytyskurssin Berliinissä, minkä jälkeen hänet komennettiin erikoistehtäviin Suomeen. Hänet pidätettiin Luulajassa Ruotsissa. Yksikköönsä Autio palasi 7.8.1917 ja hän yleni vänrikiksi 11.2.1918. Vaasaan Autio tuli jääkäreiden pääjoukon mukana 25.2.1918. Vapaussodassa Autio taisteli Tampereen ja Viipurin seudun yhteenotoissa 1. jääkärirytmentin II ja II pataljoonassa joukkueenjohtajana.

Sodan jälkeen hän toimi nuorempana upseerina Kaartin Jääkäripataljoonassa 1918 ja komppanianpäällikkönä 1919-20, minkä jälkeen komppaniapäällikkönä Käkisalmessa III Pataljoonassa 1920 ja Savon Jääkärirykmentissä 1921. Pitkä ura Samuli Autiolla oli myös suojeluskunnassa.

Hän toimi aluepäällikkönä Pohjois-Hämeen III alueella 1921-22 ja Joensuun III alueella 1922-24. Pohjois-Uudenmaan suojeluspiirin sotilasohjaajana hän oli 1924-26 ja aluepäällikkönä IX alueella 1926-27, I alueella 1927-32 ja IV ja I alueella 1932-39. Samuli Autio suoritti useita armeijan kursseja vuosina 1918-34. Luutnantti hänestä tuli 1918, kapteeni 1930 ja majuri 1939.

Hän kävi Haminan taistelukoulun 1918 ja Vaasan Aseseppäkoulun, Suojeluskunnan päällyskoulun täydennyskurssin, taktiikan soveltamiskurssit 1925 ja 1928 ja komentajakurssin 1933-34. Talvisodan aikana Autio komensi 12. Jalkaväkirykmentin II Pataljoonaa. Jatkosodassa hän komensi Jalkaväenkoulutus komppania 9:n I Pataljoonaa 1941, oli Jalkaväenkoulutuskeskus 5:n päällikkö samana vuonna ja Jv Koul K 12:n III Pataljoonan komentaja 1942.

Kunniamerkit: 3 lk:n VR kahdesti, vuosina 1919 ja 2942, 4 lk:n VR, SVR:n ritarimerkki, Jääkärimerkki, Saksan ja Unkarin maailmansotaan osallistumisen kunniaristit. Puoliso Helsingissä toukokuun 15. päivänä 1926 Katri Esteri Nikulainen, syntynyt Kangasniemellä toukokuun 21. päivänä 1891, kuollut Helsingissä marraskuun 29. päivänä 1966, vanhemmat Oskar Nikulainen ja Karolina Henrika Hokkanen.