Toimitusjohtaja
Syntymäpaikka
Nivala
Syntymäpäivä
23.2.1902
Kuolinpaikka
Nivala
Kuolinpäivä
29.3.1986
Niittylakeuden laitamalla Nivalan Haapalassa, vanhempiensa mallikelpoisesti hoitamalla Alangon tilalla syntynyt Toivo Salanne kävi kansanopiston, Suupohjan maamieskoulun ja valmistui agrologiksi Mustialan maatalousopistosta 1929.
Vuosina 1921–1922 Toivo Salanne oli Karjalan sodassa kaukopartiomiehenä ja osallistui heimosodassa Vienan-retkeen. Talvisodassa hän palveli kersanttina komentoryhmän johtajana JR 40:ssä, 1. Konekiväärikomppaniassa ja osallistui Pelkosenniemen, Savukosken, Saijan ja Säkkijärven taisteluihin. Jatkosodassa hän oli ylikersanttina Viestipataljoona 31:n 1. Komppaniassa ryhmänjohtajana ja Kolmannen armeijakunnan esikunnan erikoistehtävissä. Salanne taisteli muun muassa Vasovaarassa, Latvajärvellä, Vuokkiniemessä, Ponkalahdella, Vuonnisessa, Pistojoella, Korpivaarassa, Tetrivaarassa ja Uhtuan länsipuolella.
Oulun läänin talousseuran maatalousneuvojana Toivo Salanne toimi 1930–1934 ja maatalouskirjanpidonneuvojana 1936–1940. Oy Maakiinteistöpankin arviomiehenä hän oli 1932–1940 ja Nivalan maataloustuottajien johtokunnassa vuodesta 1945. Varsinaisen elämäntyönsä Salanne teki Nivalan osuuskassan toimitusjohtajana 1941–1962. Hän oli Keski-Pohjanmaan osuuskassojen liiton sihteerinä vuodesta 1944. Nivalan yhteiskoulun sivutoimisena maatilatalouden opettajana hän oli 1949–1964 ja viljeli isäntänä kotitilaansa Alankoa 1949–1976. Nivalan osuuskaupan johtokuntaan hän kuului 1944–1960.
Toivo Salanteen harrastuksista läheisimpiä olivat nuorisoseura- ja kotiseututyö. Hänet nähtiin usein Nivalan nuorisoseuran näyttämöllä. Nivalan kotiseutuyhdistyksen, sittemmin Nivala-Seuran, johtokunnan jäsen Salanne oli 1948–1976. Hän kirjoitti ahkerasti kotiseutuyhdistyksen 1949 perustamaan Nivala-lehteen; 1950-luvulla hänen tehtävänään oli toimituskunnan jäsenenä kirjoittaa lehteen maatalousaiheisia artikkeleita.
Toivo Salanne osallistui myös merkittävällä tavalla Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n toimintaan. Hän oli vuodesta 1948 lähtien kolmen vuosikymmenen ajan yhtiön hallituksessa ja hallituksen varapuheenjohtajana sekä työvaliokunnassa. Lehtitalon asiat olivat hänelle läheisiä elämänsä loppuun saakka.
Nivalan kunnalliselämään Salanne osallistui muun muassa kunnanvaltuuston varajäsenenä 1934–1936, valtuuston jäsenenä 1946–1953, josta puheenjohtajana 1946–1948 ja varapuheenjohtajana 1949–1951. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja hän oli 1954–1957. Lisäksi hän oli Nivalan sähkölaitoksen johtokunnassa ja keskikoulun johtokunnassa 1945–1950. Luottamushenkilönä Salanne ei puuttunut pikkuasioihin, mutta toimi määrätietoisesti ja jäntevästi silloin, kun esillä oli yhteisön tai yrityksen keskeisiä henkilö- tai linjakysymyksiä.
Toivo Salanteelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristi 1958, Maalaiskuntien Liiton hopeinen kunniamerkki 1968, Suomen Leijonan ansioristi, 2 lk:n Vapaudenmitali kaksi kertaa, Suomen Punaisen Ristin ansiomitali, Heimoristi ja Karjalan muistomitali sekä nuorisoseuran kuparinen ansiomerkki 1965.
Vanhemmat
kunnallisneuvos Herman Salanne ja Senna Serafia Latikka
Puoliso
19.8.1939 kotiteollisuusopettaja, myöhemmin Nivalan kotiteollisuuskoulun johtaja Irja Annikki Kantola, syntynyt 20.8.1911 Muolaa, vanhemmat kansakouluopettajat Severi Kantola ja Lyyli Kantola
Kirjoittaja
Kari & Seija Krapu
Tekstin lähde
Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995