Ilmat – Nivala-Seura

Ompa niin paha ilima, ettei sinne vihti hevosia ulos viijä — menkääpä pojat rantteelle. (Rante oli myös ulkona.)
Tulla tupsii lunta, niin ku akkoja takareki selässä.
Kylymä ku ryssän helvetissä.
Pohojatuuli vie kalat kattilastaki.
Kylymä se on pohoja tuuli, tuuli mistä tuuli.
Pohojatuuli mennee yöksi akkasa viereen nukkumaan.
Näkkyhän nuita ilimoja piisaavaan.
Oikeen nokkapakkanen.
Syys yössä kerkijää olla yheksänlaista.
Siellä on säkki pimijä.
Vielä maaliskuussa talavi tapasa näyttää.
Hattuun tuulee vaikka on karvalakki.
Pitkä ku pilivinen päivä.
Ku se sato aamulla karijan kynteen, niin kyllä siitä pouta tullee.
Ei siitä sajetta tuu. Neun vain puolenpäivän paakaleita. (Pilvet.)
Iltarusko tuo pouvan huommiseksi.
Eipä tullu ku kokkarepouta.
Tulipa aivan Elijaan pouta. (Ei pilviä.)
Sajetta vares raakkuu.
Musta pilivi pelottaa, savenkarvanen sattaa.
Kyllä on tuo taivas suomullaan, ruikkii ku tamman takapuolesta.
No sitä tuli ku turkin hijasta.
Iästä ikkuiset satteet.
Jos unikeon päivänä sattaa, sattaa seihtemän viikkua.
Ku eelen sato, tänäpäivänä sattaa, ja huomenna sattaa, on se jo kolomesattaa.
Kyllä päivä kuivaa jos se kasteleeki.
Ei sillon ennää heinijä koota, jos haravan varsi satteesta kastuu.
Kun on usva uunnavuonna niin on halla heinäkuulla.
Kaarnatuulesta on yheksän viikkua sulliin vessiin. (= Kaarnatuuli. Kova tuuli keväällä.)
Tapio pui riihesä.
Milloin kuovi kuikahtaa, silloin lumi luikahtaa.
Ku on lunta katolla, niin on maassa kans.
Lummeen ku kussee, niin reikä tullee.
Rästäät tippuu, saa nähä millon poutaa harijahirsi. (Kevväästä leikkisesti.)
Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaa hummauta.
Kuu ku rippuu kyysistään. Tullee kylymä ilima.
En oo vissi enneku illalla, sano Heikki, kun aamulla päivän säätä arveltiin.
Niin kylymä, että iho on kananlihalla ja leuka lyö jäneksen silippua.
Empä oo nähäny talaven rästiksi jäävän, sano Ransu, ku marraskuuta lauhaksi kehuttiin.
Kyllä siitä suvi tullee, ku tuuli käänty vesietelään. (=Etelän ja lounaan väliin.)