Köyhyys – Nivala-Seura

Keikkuu ku köyhän onni seipään nokassa.
Veleka se on, joka köyhän elättää.
Tippuu tippuu, sano Korven Jussi, ku tikussa voita paisto.
En tiijä onko se velekaa, vai oonko minä valtion vuokralainen.
Nylykevät aivan puille palijaille.
Seun takkusten takana, saaha mökkiin lehemä.
Kauvon köyhä kallellaan, ennen ku kaatuu.
Pittää ostaa lehemä ostaa, että saa myyvä maitua myyvä.
On niin sinisen köyhä. (Ei ole mittään.)
Ois aina kesä ja kärpäsijä, niin ois köyhälläkin ystäviä.
Kyllä kiitos hyvä on, vai ei sillä joukko elä.
Empä ois uskonu, että ottivat sen pirunkyytirahan etukätteen. (=Vekselin koron.)
Oon jo kymmenen vuotta maksanut, eikä pääoma oo jämähtänytkään.
Ku puuhun nousee, niin maahan ei jää mittää. (Köyhä)
Milläs täi rykkii, ku ei oo rintoja. Milläs köyhä pyllistää, ku ei oo persettä.
Paistaa se päivä vielä risuläijäänki.
Sinne meni kaikki kaksijalakaset kanasta pittäin.
Komijasti vain vaikka velekamiehet katolle hyppis.
Kyllä köyhäki keittää, mutta ei jouva jähyttää.
On niin vähä maata, että akka hammeellaan peittää.
Kyllä on asijat pirunkaulalla.
Sillon on köyhä rikas, ku on maha täysi.
Niin harva ku harakan pesä. (Köyhän koti.)
Köyhän raha on kallista.
Hevonen mies ja neljäsattaa ja kaikki velekana.
Köyhyys ei oo ilo eikä naurata.
Ompa siinä, saako sika jäneksen.
Nuku sinä, kyllä saamamies valavoo.
Minävaivanen. (Köyhä.)
Minä maksan jos jaksan.
Lujassa on leipä kivessä.
Oli mitä oli ja tuli mitä tuli, mutta leipä eesiksi.
Tässä rahanpuutteessa köyhtyy.
Tympäsee ku Jaakkua lasten laskeminen.
Siinä mennee ku vesi pallaa.
En oo ollu saajan puolella, mutta aina maksajana.
Kaikki rahat meni, mutta hommamislupa jäi.
Milläs minä ostan, toinen käsi on tyhyjä ja toisessa ei oo mittään.
Ijäksi velaksi ja joka näkemä tahtua.
Toinen köyhä se toisen köyhän nai.
Perse auki ku puuhevosella.
Juoma köyhää jumalaki auttaa.
On niin köyhä, ettei koirakaa hauku.
Se on pakko ku köyhän kuolema.
Velekaan ei kuole mutta näläkään kuolee.
Ei mulla oo muuta antamistaa ku lämmintä kättä.